Saila Turtiainen: Miten käy kauppasuhteiden, jos Trump saisikin jatkokauden?

Gallupit ovat olleet suopeita Joe Bidenille, mutta muutama vaa’ankieliosavaltio voi riittää keikauttamaan vaalituloksen Trumpin eduksi. Entä jos edessä on sittenkin jatkokausi? EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen kirjoittaa kauppasuhteiden näkymistä Trumpin johdolla.

Kauppapolitiikka on ollut Trumpille näkyvä prioriteetti, johon hän panostaisi myös vaalit voitettuaan. Toisella kaudella Trumpilla ei olisi enää mitään hävittävää ja otteiden voi olettaa kovenevan ja epävarmuuden kasvavan entisestään.  Protektionismi vahvistuisi Yhdysvaltojen kiihdyttämänä ja kauppajärjestö WTO:n heikentyessä entisestään. Kiristyvät välit Kiinaan aiheuttaisivat lisää haasteita myös EU:lle ja eurooppalaisille yrityksille. Myös EU ja Yhdysvallat saattavat päätyä vastatoimien kierteeseen.

Kohti irtikytkentää Kiinasta

Trumpin kaudella Yhdysvallat muutti kauppapoliittista linjaansa suhteessa Kiinaan, johon kohdistuneet paineet olivat toki kasvaneet jo edeltäjien aikana.

Yhdysvallat ja Kiina solmivatkin kauppadiilin vuonna 2019, jolloin Kiina suostui vaatimattomiin myönnytyksiin Yhdysvalloille lähinnä avaamalla markkinaansa ja sitoutumalla ostamaan tietyn määrän yhdysvaltalaisia tuotteita. Sopimuksen piti saada jatkoa, mutta sittemmin Trump sai huomata, ettei Kiina ole painostettavissa merkittäviin myönnytyksiin. Taktiikka näyttääkin muuttuneen: Trump hylkäsi puheet toisesta kauppasopimuksesta ja tilalle tuli tavoite Kiinan ja Yhdysvaltojen talouksien irtikytkennästä eli keskinäisten riippuvuuksien vähentämisestä.

Toisella kaudella Trumpin kova Kiina-retoriikka jatkuisi. Muutoinkin trendit ovat siirtämässä yritysten toimintaa ja valmistusta lähemmäs kuluttajia ja alueellisemmaksi. Trump tulisi kiihdyttämään tätä kotiuttamiskehitystä entisestään ja maailmantalouden alueellinen jakautuminen kiihtyisi. Tämä ruokkisi myös EU:ssa virinnyttä keskustelua ’autonomiasta’ eli tarpeesta olla omavaraisempi ja riippumattomampi Yhdysvalloista ja Kiinasta.

Kiina leimaa EU-suhdetta

EU:n ja Yhdysvaltojen välistä dynamiikkaa määrittää lähivuosina pitkälti Kiina eikä suinkaan keskinäisen kauppasuhteen tiivistäminen. EU ja Yhdysvallat toki jakavat monia Kiinaan liittyviä huolia ja EU:n Kiina-linjassa on tapahtunut kiristymistä. Tästä huolimatta tiiviimpi yhteistyö Trumpin kanssa olisi vaikeaa, koska luottamusta ei yksinkertaisesti ole.

Trumpin toisella kaudella on myös riskinä, että EU:n ja Yhdysvaltojen väliset kauppakiistat johtavat kauppasodan polulle, jos nykyisiä ongelmia ei saada ratkaistua ja Trump toteuttaa uhkauksensa asettaa eurooppalaisille autoille tulleja.

EU joutuu siis uuteen tilanteeseen, jossa sen pitää löytää uusia keinoja suojata omia yrityksiä Kiinan ja Yhdysvaltain toimilta ja valtataistelulta sekä toisaalta lisätä omaa liikkumatilaa hakemalla tiiviimpiä kumppanuuksia muista maista. Tästä on kyse, kun EU:ssa puhutaan ns. strategisen autonomian lisäämisestä kauppapolitiikassa.

WTO:n umpikuja vailla ratkaisua

Maailman kauppajärjestö WTO on laihoista tuloksista huolimatta edustanut pyrkimystä sääntöpohjaiseen kaupankäyntiin ja markkinoiden avaamiseen. Yhdysvallat on kritisoinut sitä jo ennen Trumpin kautta mm. hampaattomuudesta Kiinaa kohtaan. Trumpin aikana tämä kritiikki on edennyt jo pisteeseen, jossa Yhdysvallat kyseenalaistaa sitoutumistaan koko järjestöön. Trumpin toinen kausi voisi aiheuttaa merkittävää vahinkoa WTO-järjestelmälle.

Trump on jo nyt käytännössä rampauttanut WTO:n kaikkein tehokkaimman ytimen eli riitojenratkaisun, kun se on kieltäytynyt hyväksymästä uusia tuomarinimityksiä valituselimeen. Nyt myös näyttää siltä, että Trump haluaa blokata myös WTO:n uuden pääjohtajan nimityksen antaen näin jälleen kerran vahvan signaalin maan haluttomuudesta toimia jatkossa rakentavasti WTO:n puitteissa.

Toisella kaudella Trump jatkaisi järjestön horjuttamista harjoittamalla aggressiivista kauppapolitiikkaa, jota ei WTO-säännöt pidättele. Kiinan ja Yhdysvaltojen irtikytkentä eli halu eriyttää talouksiaan luo merkittäviä uusia haasteita WTO-järjestelmälle. Järjestön yksi keskeisin perusperiaate on syrjimättömyys, joka edellyttää jäseniä kohtelemaan kaikkia yrityksiä samalla tavalla kotimaasta riippumatta. Tämä periaate lentää kuitenkin romukoppaan, jos Yhdysvallat ja Kiina lähtevät vauhdittamaan irtikytkentää, joka tehdään estämällä toisen maan yrityksille pääsemästä markkinoille, saamaan teknologiaa tai liikuttamaan pääomaa.

Tämä johtaa pahimmillaan tilanteeseen, jossa myös muut WTO-maat kyseenalaistavat oman halukkuutensa sitoutua WTO-sääntöjä, jos sen suurimmat jäsenetkään ei niitä kunnioita. Näin protektionismin kierre on valmis, ellei EU kykene osoittamaan johtajuutta ja puolustamaan sääntöpohjaista kauppajärjestelmää.