Elinvoimakeskuksista tehtävä yritysten kasvun moottoreita
Suomi toteuttaa laajaa alue- ja elinkeinopolitiikan uudistusta, jossa ely-keskukset korvataan elinvoimakeskuksilla. Uudistuksen mittakaava on merkittävä, mutta huolena on, että yritysten kasvu- ja kansainvälistymispalvelut jäävät hallinnon rakenteiden varjoon, kirjoittaa Tuomas Ylitalo Maaseudun Tulevaisuudessa 20.3.2026.
Valmistelua on leimannut vanhan ely-mallin toistaminen, eikä uusi lainsäädäntö kannusta palveluiden uudistamiseen.
Elinvoimakeskusten tehtäväkenttä on laaja, ne ovat hajanaisia ja fokus puuttuu.
Jotta elinvoimakeskuksista tulee tehokas yritysten kumppani, on rakennettava saumaton palveluketju kuntatasolta kansainvälisille markkinoille. Yritysten tulee nähdä palvelut kokonaisuutena – ei erillisinä valtion, kuntien ja muiden toimijoiden viranomaisverkostona. Näiden antaman tuen tulee kohdistua kasvuun, rahoitukseen, vientiin, osaamiseen ja kansainvälistymisen pullonkauloihin.
Työvoimapalvelut on kuntakentän vaikuttamisen tuloksena siirretty kuntien vastuulle. Jos niiden muodostamien työllisyysalueiden hartiat eivät nyt ole tarpeeksi vahvat, on toimintaa tehostettava alueita vähentämällä.
Elinvoimakeskuksia ja KEHA- eskusta koskevia yhteistoimintaneuvotteluita tulee ohjata vahva suunnitelma siitä, mitä tavoitellaan. Fokus on oltava yritysvetoisessa kasvussa, jonka varaan rakentuu niin alueiden kuin koko Suomen elinvoima.
Palvelut on priorisoitava keskityen siihen mistä syntyy yrityksille kasvumahdollisuuksia ja miten niitä voidaan palvella laadukkaammin ja ketterämmin uudella tulevalla toimintamallilla osana Team Finland -verkostoa.
Päällekkäisyydet muiden toimijoiden kanssa on karsittava ja tehokkuutta parannettava tiedolla johtamisen, yhteisten tietojärjestelmien ja tekoälyn avulla. Tätä olisi toki ollut järkevämpää määritellä jo lainsäätämisvaiheessa, mutta vielä ei ole liian myöhäistä.
Uudistuksen onnistuminen riippuu siitä, nostetaanko yrityspalvelut sen ytimeen. Jos näin tehdään, Suomi saa alueilleen osaavan toimijan, joka tukee kasvua ja kansainvälistymistä. Jos ei, luodaan uusi hallinnon kerros, joka ei vastaa haasteisiin.
Elinvoimakeskusten tulee olla kasvun moottoreita – suunta on kirkastettava nyt ja järjestettävä resurssit tämän mukaisesti.
Kirjoitus on julkaisu ensimmäisen kerran Maaseudun Tulevaisuudessa 20.3.2026