Blogi: EU:n investointipaketti kaipaa yritysten näkökulmasta konkretiaa
EK järjesti maaliskuun alkupuolella keskustelutilaisuuden EU:n investointipaketista. Tilaisuuden pääpuhuja oli työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava komissaari Jyrki Katainen, joka esitteli investointipaketin. Keskusteluun osallistui yritysten ja rahoittajien sekä valtionhallinnon edustajia.
Komissaari Kataisen mukaan Euroopan kilpailukyvyn parantaminen ja kasvun aikaansaaminen on nähtävä pelkkää investointipakettia laajempana kysymyksenä.
- Ensinnäkin tarvitaan kilpailukykyä lisääviä panostuksia digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen, energiamarkkinoiden kehittämiseen (energiaunioni) sekä rahoituksen saatavuuden ja monipuolisuuden parantamiseen (pääomamarkkinaunioni).
- Toiseksi, suunnitteilla olevien infrastruktuuri-investointien näkyvyyden parantamiseksi ja laajemman rahoituspohjan luomiseksi tarvitaan läpinäkyvyyttä lisäävä ”projektiputki”.
- Kolmanneksi, rahoituksen saatavuutta tuetaan perustamalla erillisesti pääomitettu riskirahasto, EFSI, joka viime kädessä muodostaa 315 miljardin suuruisen investointisuunnitelman ytimen. EFSIn rahoituksen hyödyntämistä helpottaa, etteivät sitä koske EU:n valtiontukisäännöt.
EFSI rahoittaa yksityisiä hankkeita sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeita. Julkisen sektorin hankkeille siltä ei ole siltä luvassa rahoitusta. EFSIn avulla myös lisätään pk-yritysten rahoituksen, erityisesti käyttöpääoman ja riskirahoituksen, saatavuutta. EFSIn päätöksenteko rakennetaan siten, että rahoitettavia hankkeita ei valita poliittisin perustein.
Keskustelussa nousi esille erityisesti mahdollisuus hyödyntää rahastoa arktisen infrastruktuurin rakentamisessa. Toisaalta todettiin, että liikennehankkeisiin rahastoa ei ole helppoa hyödyntää, koska ne ovat usein julkisen sektorin hankkeita.
Keskustelussa korostettiin myös regulaation keventämisen tarvetta, mukaan lukien jo toteutetun rahoitusmarkkinasääntelyn kriittinen arviointi.
Komissaari Katainen painotti, että komissiolla on valmiutta regulaation keventämiseen, mutta se toivoo hyvin konkretisoituja ja perusteltuja kevennyskohteita. Ilmasto-ohjauksen osalta komissaarille esitettiin myös ajatus ohjauskeinosta, jolla velvoitettaisiin fossiilisen energian myyjät markkinaehtoisella tavalla sisällyttämään sopimukseen määrätty uusiutuvan energian osuus.
Komissaari totesi myös, että Eurooppaan vaikuttaa olevan syntymässä alueellisia rahastoja hyödyntämään EFSIn rahoitusta. Tällaista vaihtoehtoa samoin kuin esimerkiksi Teollisuussijoituksen ja Tekesin roolia EFSIn rahoituksen välityksessä olisi Suomessakin harkittava. Esimerkiksi pk-yritykset eivät voi suoraan hyödyntää EFSIn rahoitusta, vaan sen järjestämiseen tarvitaan kansallinen jakelukanava.
Komissaari myös korosti sitä, että EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi tarvitaan myös uusia avauksia. Komissio on valmis kuuntelemaan ehdotuksia herkällä korvalla. Vaikuttamisen paikka on nyt.
EK:n näkemyksen mukaan keskeinen taustatekijä matalalle investointitasolle EU:ssa on Euroopan ja monien EU:n jäsenmaiden heikko rakenteellinen toimintaympäristö ja EU:n heikko houkuttelevuus investointikohteena. Pelkästään julkisilla pääomapanostuksilla ja uusilla rahastorakenteilla ei pystytä käynnistämään yksityisiä investointeja laajassa mittakaavassa, ellei samalla pystytä merkittävästi parantamaan Euroopan houkuttelevuutta investointiympäristönä.
Investointirahaston taloudellista vaikutusta on edelleen kokonaisuutena hyvin vaikea arvioida. Rahaston käyttöönotto tarkoittaa myös olemassa olevien rahoitusresurssien osittaista uudelleen kohdentamista rahaston käyttöön. On jossain määrin epäselvää, miten tämä vaikuttaa esimerkiksi EU:n tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitukseen.
Yritysten konkreettisten hankkeiden kannalta investointirahaston merkitys ja hyödyt jäävät vielä etäisiksi ja hahmottomiksi. Tärkeää olisi Suomessakin löytää konkreettisia keinoja siihen, miten yritykset voivat hyödyntää rahoitusta hankkeissaan ja miten pk-yrityksille rahastosta erikseen korvamerkittykin rahoitusosuus käytännössä aidosti kanavoituu pk-yrityksille.
Tavoitteena on, että investointirahasto voisi aloittaa toimintansa 2015 puolivälissä.
Lisätietoa EU:n investointipaketista: http://ec.europa.eu/priorities/jobs-growth-investment/plan/index_en.htm