Euroopan sisämarkkinat 30 vuotta – EU:n suuri onnistuminen

Suomi elää viennistä ja siksi EU:n sisämarkkinat ovat kansantaloutemme elinehto. 30 vuoden aikana eurooppalaiset kotimarkkinat ovat läpikäyneet monia vaiheita, eikä niitä tule pitää itsestäänselvyytenä jatkossakaan. On sekä Euroopan että oman maamme etu, että sisämarkkinoita vahvistetaan ja kehitetään, kirjoittavat EK:n asiantuntija Karoliina Rasi Brysselistä sekä johtava asiantuntija Päivi Wood Helsingin toimistosta.

Euroopan unionin sisämarkkinat täyttävät 30 vuotta tänä vuonna ja ovat epäilemättä yksi EU:n suurimmista saavutuksista. Sisämarkkinat koostuvat nykyään lähes 450 miljoonasta kuluttajasta ja edustavat 18 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.

Sisämarkkinat ovat elintärkeitä EU:n kaikenkokoisille yrityksille kasvaakseen, ollakseen kilpailukykyisiä ja laajentuakseen kansainvälisesti. Suomalaisille yrityksille Suomen kotimarkkina on sisämarkkinoiden myötä kasvanut moninkertaiseksi ja niiden tavaraviennistä yli puolet suuntautuu sisämarkkinoille.

Ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaatta liikkuvuutta unionin alueella pidetään itsestään selvyytenä. Näistä on pidettävä kiinni myös vaikeina aikoina. Opiskelu, työt ja eläminen toisessa jäsenmaassa ovat arkea monille meistä.

Sisämarkkinoiden vakaata kehitystä ovat viime aikoina haastaneet Iso-Britannian lähtö unionista, Venäjän hyökkäyssota, kohonneet energianhinnat ja viimeisimpänä myrskyvaroitus valtiontukien joustavoittamisesta jo kolmannen kerran lyhyen ajan sisällä. Koronakriisin alkumetreillä jäsenmaat sulkivat rajojaan vaikeuttaen sekä ihmisten että tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Rajoitusten polkua ei kuitenkaan kuljettu pitkään ja sisämarkkinoiden toiminta pystyttiin palauttamaan.   Toimivat sisämarkkinat ovat Euroopalle kasvun mahdollistaja, toimimattomat osat sisämarkkinoista on korjattava niin ettei niistä tule kasvun estettä.

5.5 miljoonan kuluttajan markkinoilta 450 miljoonan markkinoille

Suomalaisille tuotteille ja palveluille on 450 miljoonan kuluttajan sisämarkkina tarjolla. Suomessa on 84 500 työnantajayritystä joista 28 prosenttia (24 000) arvioidaan harjoittavat kauppaa Suomen ulkopuolella. Suomalaiset vientiyritykset käyvät kauppaa enimmäkseen tavaroilla (tuonti 70 % ja vienti 73 %) ja seuraavaksi palveluilla (32 %) ja 10 prosenttia yrityksistä käyvät kauppaa tasapuolisesti molemmilla.

Miten sisämarkkinoita tulisi kehittää?

Sisämarkkinoiden merkitys korostuu erityisesti niissä jäsenmaissa, joissa oma kotimaanmarkkina on pieni. Näissä maissa kuten Suomessa on erityisesti tehtävä työtä sen eteen, että sisämarkkinat kehittyvät. 13.3.2023 julkaistussa ETLA:n tutkimuksessa selvisi, että yritysten kokemana sisämarkkinoiden suurimpana esteenä ovat tekniset kaupan esteet. Samaan tulokseen on päädytty EK:n tekemässä tutkimuksessa vuodelta 2019.

EK:n ennen koronakriisiä jäsenyritysten keskuudessa tekemä tutkimus osoitti, että yritykset törmäävät rakenteellisiin kaupan esteisiin sisämarkkinoilla. Merkittävimmiksi esteiksi osoittautuivat: 1) Erilaiset standardit, sertifiointi tai tekniset vaatimukset, 2. Vaikea löytää mahdollisia paikallisia kumppaneita, 3. Perintä, 4. Erilaiset sääntelyvaatimukset ja 5. Oikeushenkilön perustaminen valtuutuksineen, byrokratia.

Komission vuosittain julkaisemasta sisämarkkinoiden toimintaa kartoittavasta Single Market Scoreboard – tulostaulusta puolestaan selviää, että yritysten yleiset toimintapuitteet ovat paranemassa sisämarkkinoilla, mutta tietyillä aloilla on edelleen vaikeuksia. Myös jäsenmaiden välillä on suuriakin eroja.

Vuonna 2020 noin 80 prosenttia jäsenmaista tarjosivat jo digitaalisia julkisia palveluja yrityksille. Sitä vastoin vuonna 2022 viranomaisten keskimääräiset maksuviivästykset olivat lähes 16 päivää, mikä on huomattavasti enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Ilahduttavasti käsitys sääntelyn vaikutuksesta pitkän aikavälin investointipäätöksiin ovat parantuneet useimpien jäsenmaiden osalta.

Ei kansallisille kuorrutuksille, kyllä yhtenäisille säädöksille

Tekniset kaupanesteet kuten tekniset määräykset tai tarkastus- ja testausvaatimukset vaihtelevat eri jäsenmaiden välillä, huolimatta siitä, että pohjalla on yhteiseurooppalainen lainsäädäntö.

Palvelumarkkinoiden osalta on paljon tehtävää. Palveluiden vapaa liikkuvuus sakkaa, estäen samalla sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa. Pk-yritykset kohtaavat monenlaisia haasteita ja mm. vuonna 2011 annettua ns. Maksuviivästys-direktiiviä ollaan jo uudistamassa sillä joka vuosi eri puolilla Eurooppaa tuhannet pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat vaikeuksiin odottaessaan laskujaan. Maksuviivästykset aiheuttavat hallinnollisia ja taloudellisia rasitteita, jotka ovat erityisen akuutteja, kun yritykset ja asiakkaat ovat eri EU-maissa. Rajat ylittävä kauppa vaikeutuu väistämättä.

Ehkäpä seuraavan komission tulisi palata alkulähteille ja pistää paukkuja siihen, että olemassa olevaa EU-lainsäädäntöä sovellettaisiin täysimääräisesti kaikissa jäsenmaissa niin yhtenäisellä tavalla kuin mahdollista. EU-lainsäädännön kansallisista kuorruttamisista pitäisi myös pääosin luopua.

Hajauttaako lisääntyvä valtiovetoisuus sisämarkkinoiden toimintaa?

Tämän komission kausi on kääntymässä kohti loppuaan ja askelmerkkejä seuraavan komission prioriteetteihin asetellaan kovaa vauhtia.

Viime viikon uutiset valtiontukien joustavoittamisesta jo kolmannen kerran lyhyen ajan sisään saattaa olla myrskyvaroitus kohti seuraavan komission ohjelmaan. Lisääntyvä valtiovetoisuus ja kilpalaulanta jäsenvaltioiden välillä valtiontukien muodossa rapauttaa sisämarkkinoiden toimintaa ja koko Euroopan kilpailukykyä globaalissa kilpailussa.

Protektionismi-peikon kolkuttaessa ovelle, meidän on kuitenkin jatkettava työtä sen eteen, että sisämarkkinat kirittävät Euroopan taloudellista kasvua myös tulevaisuudessa. Toimivien sisämarkkinoiden avulla meillä on suuremmat mahdollisuudet vastata ilmastonmuutokseen torjuntaan tehokkaammin. Sisämarkkinat tarjoaa oivan kasvualustan kiertotalouden kehittämiselle ja digitalisaation hyödyntämiselle. 30-vuotias sisämarkkina tarvitsee kunnianpalautuksen.