Heli Siikaluoma: Skotlannin tullidiili on vasta alku EU:n ja USA:n kauppaneuvotteluille
EU ja USA pääsivät heinäkuun lopussa sopuun tulleista sekä niihin liittyvistä kytkykaupoista. Diilin keskeinen elementti konkretisoituu 7.8., kun 15 prosentin tullit astuvat voimaan EU:lle. Kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma perkasi Skotlannin diiliä – mistä oikein sovittiinkaan ja mihin pitää vielä löytää ratkaisua EU-USA-neuvotteluissa.
Skotlannin sovun hintalappu on kova. 15 prosenttia on ennennäkemätön tullitaso – samalla kun EU lupautui poistamaan joitain tulleja USA:lta kokonaan. Sopimus on monella tapaa epäsymmetrinen ja vakava isku sääntöpohjaiselle vapaakaupalle.
Samalla on muistettava, että ensisijaisinta oli kuitenkin välttää avoimen kauppasodan kärjistyminen USA:n kanssa, huomioiden muutoinkin kriittinen geotalouden tilanne. Heinäkuun edetessä kävi ilmeiseksi, että USA:lla oli valmius eskaloida tilanne – tällöin pahin skenaario oli pakko välttää.
Poliittisen ja juridisen sopimuksen kuilu on nyt kurottava
Tullit astuvat voimaan 7.8., mutta muilta osin kyseessä oli väljä ja osin epämääräinenkin aiesopimus. Neuvottelut juridisesti sitovasta sopimuksesta ovat EU:n ja USA:n välillä vasta alkumetreillä. Lähtökohdat ovat vaikeat, sillä osapuolten välillä vallitsee tulkintaristiriitoja monista keskeisistä Skotlannissa sovituista kysymyksistä. Ilmassa ovat myös EU:n lupaamat energiahankinnat ja investoinnit, joiden toteutuminen on puhtaasti yritysten päätösten varassa.
EU:n tullitaso ei romuta suhteellista kilpailuasemaa
Käsitys EU:ta koskevasta 15 prosentin tullitasosta on viime päivinä tarkentunut. Euroopan suhteellinen kilpailuasema tuskin merkittävästi heikkenee, jopa päinvastoin:
- USA:n eri maille asettamat prosenttiluvut eivät ole kaikilta osin keskenään vertailukelpoisia. EU:n 15 prosenttia on nykytiedon valossa eräänlainen tullikatto eli siihen sisältyy myös tullikiistaa edeltänyt keskimäärin noin parin prosentin luokkaa oleva perustulli (tuotekohtaisin vaihteluin). Sen sijaan monille kilpailijamaillemme laskentatapa on toinen: tulkinta on, että esimerkiksi Iso-Britannian neuvottelema 10 prosentin tulli lasketaan olemassa olevien perustullien päälle.
- Tämä huomioiden EU:n ero Iso-Britanniaan ei siis olisi ainakaan kovin montaa prosenttiyksikköä. EU:n tilanne ei myöskään heikkene merkittävästi verrattuna siihen 10 prosentin lisätulliin, jonka Trump meille määräsi huhtikuun Liberation Day –julkistuksessaan, mikä lisättiin perustulliin. Kauppapolitiikassa ydin on usein yksityiskohdissa, mikä toki tekee tulkinnoista ja vertailuista haastavaa.
Suomalaiset vientiyritykset hyvissä asemissa
Miltä sitten suomalaisten vientiyritysten näkymä näyttää? Tärkeä myönteinen muutos on se, että kuukausia kestänyt epävarmuus on tällä erää lientynyt ja asiakasneuvotteluissa päästään jälleen eteenpäin.
Kentältä tulleiden tietoja valossa monet suomalaiset vientiyritykset ovat kyenneet siirtämään tullikustannuksia varsin hyvin hintoihin USA:ssa ja niiden hinnoitteluvoima on hyvä. Pk-sektorin yrityksiltäkin tulee viestiä siitä, kuinka Trumpin alkukauden aikana patoutunut kysyntä alkaa nyt purkautua. Konepajojen tilanne on viimevuotista selvästi parempi.
Monet merkit viittaavat siis siihen, että IMF:n Eurooppaa koskevalle kasvuennusteelle on hyviä perusteita.