Hyökkäys, puolustus vai sovinto?
Hyökkää aina ensin, asianajaja Roy Cohn koulutti nuorta Donald Trumpia New Yorkin bisnesmaailmassa. Hyvin tuntuu oppi menneen perille keskiviikkona tapahtuneen Liberation Dayn -nimellä kulkeneen päivän perusteella. Trump julkisti aggressiivisen tullihyökkäyksen eri maita kohtaan, sai maailmankaupan sekasortoon ja markkinat syöksymään alas.
Vaikka tätä tiedettiin odottaa, ovat reaktiot silti olleet hämmentyneet ”Miten joku voi sahata näin omaa oksaansa”, kysytään. Mikä oppi tämän takana on ja mitä tavoitellaan? Voimme vain arvuutella Trumpin motivaatioita, sillä hänen liikkeensä ovat niin mielivaltaisia ja äkkipikaisia. Mutta yritetään.
1 Röyhkeä hyökkäys
Röyhkeä hyökkäys, joka lyö ilmat pihalle kauppakumppaneilta ja petaa USA:lle hyvät neuvottelulähtökohdat. Tämä on aika yleinen ja positiivinen selitys. Nyt aletaan neuvotella ja kauppakumppaneilta odotetaan vastaantuloja: USA:n tuotteille kohdistuvien tullien alentamisia, regulaation keventämistä, yhdysvaltalaisten tuotteiden, kuten maakaasun, ostamista. Tähän neuvotteluun EU tähtää ja hakee neuvotteluratkaisua. Jos ja kun EU päätyy vastaiskuihin, niiden tulee olla tarkkaan valittuja niin, että ne vahingoittavat yrityksiämme mahdollisimman vähän, mutta ovat väkeviä.
On tärkeää, että EU pysyy yhtenäisenä ja vahvana. Vain siten pieni Suomi pärjää neuvottelupöydässä, vaikka meillä olisi hyviä kahdenvälisiä kauppoja takana, kuten F35-hävittäjät, tai sellaisia edessä, kuten jäänmurtajat. Kurssien jyrkkä alamäki ja Yhdysvaltojen rahaeliitin järkytys konsultoivat Trumpia sovintoon. Tämä vaihe kestäisi toki kuukausia, mutta olisi ohimenevä ja tullit tasoittuisivat neuvottelujen myötä. Isku suomalaisyrityksiin jäisi määräaikaiseksi. Tässä skenaariossa Venäjä pakotetaan Ukrainan kannalta kunnialliseen rauhaan.
2. Kauppasota
Trump hakee kauppasodalla isoa muutosta kauppataseeseensa. Se tähtää siihen, että tullit pelästyttävät yritykset siirtämään tuotantoaan Yhdysvaltoihin. Näin voi tapahtua ja osin tapahtuukin, vaikka rajut tullit poistuisivatkin. USA on iso markkina ja sen kasvu on aikaisemmin ollut vahvaa. Tulleilla haetaan lisätuloja maan velkaantuneeseen talouteen ja dollarin heikentymisen kautta vetoa sen omien yritysten vientikilpailukykyyn.
Suomalaisyritysten tilanne tässä tapauksessa vaihtelisi sen mukaan, onko yrityksellä omaa tuotantoa Yhdysvalloissa vai kulkevatko kaikki tuotteet rajujen tullien kautta. Tässä skenaariossa keskeinen kysymys on, kestääkö yritysten kilpailukyky tullilisää ja mikä meidän yritystemme suhteellinen kilpailukyky on, jos kilpailijamaat saavat vastaansa vähintään samat tullit tai jopa suuremmat. Euroopan markkinoilla lisähaastetta tuovat kiinalaiset yritykset, joihin tullit iskevät kaikkein kovimmin ja joiden tuotteet ryskyvät niiden seurauksena Euroopan markkinoille.
Kiina on myös hyvin valmistautunut USA:n tulleihin ja vastaveto tuli nopeasti. Kiina pelaa pitkää peliä. Onko tällöin edessä tilanne, jossa Kiina toteuttaa uhkauksensa valloittaa Taiwan ja miten USA siihen reagoi? Venäjä jatkaa hyökkäystään Ukrainassa, jonka voimat alkavat ehtyä. Maailmankauppaan tulee joka tapauksessa vakava isku ja globalisaation perusajatus – että se optimoi tuotannon niihin maihin, joissa se on kilpailukykyisintä – voidaan unohtaa. Äärimmäisen huono vaihtoehto Suomelle ja suomalaisille yrityksille.
3. 3+1 blokit
On myös arvioitu, että Trump tähtää isompaan ja pysyvämpään muutokseen maailmanjärjestyksessä, jossa maailmaa hallitsevat kolme johtajavetoista diktaattorivaltiota, jossa monenkeskinen ja sopimuksiin perustuva systeemi revitään kappaleiksi. Nämä kolme mahtia olisivat Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä. EU:n Trump pyrkii hajottamaan ja se sopii toki ainakin Venäjälle. Globaali kauppa kääntyisi tällöin sisäänpäin ja kahdenväliset diilit olisivat arkipäivää. Yhdysvalloissa Trumpin ja J.D. Vancen johdolla ajettaisiin ”wokeälymystö” ahtaalle ja korostettaisiin perinteisiä kristillisiä arvoja sekä niiden mukaista politiikkaa. Meidän voi olla vaikea tavoittaa ajatusta, että joku tähtää tähän maailmaan.
On aika helppoa arvioida, mihin skenaarioon näistä kolmesta meidän Suomena ja EU:n jäsenenä tulee pyrkiä. Nyt jos koskaan tarvitaan vahvempaa ja yhtenäisempää EU:ta. Trumpin pitää selviytyä tilanteesta ”voittajana” ulos ja onkin tärkeää, että ensimmäisessä vaihtoehdossa tämä olisi mahdollista.
Tilanne haastaa niin yrityksiä kuin valtioita. Nopeus on valttia ja yritykset ovat osoittaneet kyvyn nopeaan reagointiin, kuten koronan aiheuttamiin haasteisiin ja muutoksiin. Nopeaa reagointia tarvitaan myös nyt.