Ilkka Oksala: Työperäisen maahanmuuton hyväksikäyttöön puututtava kovalla kädellä
Suomi tarvitsee työhön johtavaa maahanmuuttoa. Työikäisen väestön määrän pienentyminen uhkaa vakavasti talouttamme. Se mitä emme voi sietää, on työperäisen maahanmuuton törkeää hyväksikäyttöä. Siihen on puututtava kovalla kädellä. Viime aikoina julkisuuteen tulleet tapahtumat kertovat isoista ongelmista osassa suomalaisia työpaikkoja. Ratkaisua ongelmiin eivät kuitenkaan tuo SAK:n esittämät pienten tes-riitojen kriminalisoinnit.
Vakavat rikokset on sen sijaan kriminalisoitava. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) esitti jo lokakuussa 2020 työelämässä tapahtuvan kiskonnan kriminalisointia. Esitimme myös, että säädettäisiin törkeästä tekomuodosta aina vankeusrangaistus. Valitettavasti edellinen hallitus ei toteuttanut esitystämme. Jos se olisi tuolloin säädetty, olisivat pykälät jo voimassa. Hyvä, että nämä esitykset ovat kuitenkin nyt etenemässä ja tulossa eduskunnan hyväksyttäviksi.
Törkeään hyväksikäyttöön ja kiskontaan puuttuminen edellyttää monia toimenpiteitä. Toimenpiteet on kyettävä kohdentamaan sinne, missä ongelmat ovat. Suurimmassa osassa työpaikkoja ei kiskontaa tai hyväksikäyttöä tapahdu. On myös oikein toimivien yritysten etu, että väärinkäytöksiin tehokkaasti puututaan.
Tehokas puuttuminen ongelmaan edellyttää viranomaisten tiedonvaihto-oikeuden merkittävää parantamista. Esimerkiksi verohallinto saa nykyisin vain erittäin rajatuissa tilanteissa antaa työsuojeluviranomaiselle tietoa havaitsemistaan väärinkäytöksistä, jotka kuuluvat työsuojeluviranomaisten toimivaltaan.
Myös uhrin asemaan on tehtävä parannuksia. EU:n uudistettu ihmiskauppadirektiivi edellyttää, että jäsenvaltiot luovat yhteistyössä alan tukijärjestöjen kanssa mekanismeja, joiden tavoitteena on uhrien varhainen tavoittaminen ja tunnistaminen sekä uhrien auttaminen ja tukeminen. Rikosuhripäivystyksellä (RIKU) on oltava riittävät toimintaedellytykset auttaa työelämässä hyväksikäytettyjä, mikä edellyttää mm. kykyä tarjota tukea useilla eri kielellä. RIKU:n ja palveluja toteuttavien järjestöjen rahoitusta on leikattu merkittävästi. Myös työsuojeluviranomaisen tekemien työsuojelutarkastusten määrä on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Viranomaisvalvonnan ja järjestöyhteistyön resursointi on suhteutettava ulkomaisen työvoiman määrän kasvuun.
Väärinkäytöksiin on puututtava useilla perustelluilla täsmätoimilla. Sellaisia eivät ole tänään SAK:n esittämät alipalkkauksen kriminalisointi eikä myöskään ammattiliittojen kanneoikeus. Koska jos työnantaja ei maksa työntekijälle työehtosopimuksessa sovittua vähimmäispalkkaa, työnantajan maksettavaksi tuomitaan työtuomioistuimessa jo nyt hyvityssakko. Valmisteilla olevien lakiuudistusten tultua voimaan työnantaja voidaan lisäksi tuomita rangaistukseen kiskonnasta tai törkeästä kiskonnasta työelämässä. Näiden rangaistussäännösten kriteerit täyttyvät erittäin selkeästi julkisuudessa esillä olleissa hyväksikäyttötilanteissa. On tärkeää puuttua nimenomaan työvoiman tahalliseen hyväksikäyttöön. Sen sijaan alipalkkauksen säätäminen rangaistavaksi johtaisi jokaisen palkkaan liittyvän tulkintaerimielisyyden muuttumista rikosasiaksi.
Ammattiyhdistysliikkeelle ei pidä antaa kanneoikeutta. Työntekijäliitto voi jo nykyään ajaa kannetta työntekijöiden puolesta valtuutuksen perusteella ja ottaa oikeudenkäyntikulut vastuulleen. Meillä on työelämässä tapahtuvaa hyväksikäytön ja kiskonnan tutkimista ja syyttämistä varten viranomaiset, jotka toimivat virkavastuulla. Heidän toimintaedellytyksiänsä on syytä tukea niin lisäresurssein kuin myös sellaisin lakimuutoksin, jotka parantavat heidän mahdollisuuksiaan tehokkaasti toimia väärinkäytöksiä vastaan.