Janica Ylikarjula bloggaa: Koronakriisi – solidaarisuutta ja yhteistyötä EU:ssa!

Koronakriisillä on monet kasvot. Yhtäältä se on kiristänyt jäsenmaiden välejä ja horjuttanut luottamusta. Samaan aikaan käytännön kriisinhoitoa tehdään hyvässä yhteistyössä, kirjoittaa EU-asioiden johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

Koronakriisi on nostanut pintaan EU:n solidaarisuuskeskustelun ja hyvä niin. Tuttuun tapaan keskustelu kuitenkin keskittyy lähinnä siihen, tarvitsemmeko uusia yhteisiä taloustoimia ja jos tarvitsemme, niin millaisia niiden pitäisi olla. Tuorein konkreettinen aloite on komission esitys 100 miljardin väliaikaisesta SURE-nimisestä instrumentista, jolla on tarkoitus tukea työllisyyttä jäsenmaissa. Aloitetta on arvioitava huolellisesti.

EU-maiden välillä on ristiriitoja ja luottamuspulaa. Sitä ei käy kiistäminen.

Samalla kriisi on tuonut hienolla tavalla esille solidaarisuutta, josta puhumme vähemmän. Sitä on nähty esimerkiksi potilaiden hoidossa. Saksassa hoidetaan vakavasti sairastuneita italialaisia ja ranskalaisia potilaita. Ranskalaisia on viety hoitoon Luxemburgiin, Itävallassa tarjotaan sairaalapaikkoja Italialle, josta puolestaan rajan yli on toimitettu suojavarusteita.

EU-kansalaisia myös kotiutetaan takaisin eurooppalaisessa yhteistyössä. EU:n pelastuspalvelumekanismi on auttanut järjestämään ja osarahoittanut 25 kotiutuslentoa, joilla yli 4 020 EU-kansalaista on päässyt palaamaan kotiinsa. Matkustajista 30 prosenttia on ollut jonkin muun kuin kotiutuslennon järjestävän maan kansalaisia. Muillakin kotiutuslennoilla varataan paikkoja myös toisten EU-maiden ja Ison-Britannian kansalaisille.

Solidaarisuutta on nähty kansalaisten suojelussa erilaisten suojavarusteiden ja lääkinnällisten laitteiden osalta. Mm. Saksasta, Itävallasta, Tšekistä on lähetetty Italiaan valtavat määrät suojavarusteita ja myös hengityskoneita. Saksasta suojavarusteita on lähetetty myös mm. Itävaltaan, Romaniaan ja Ruotsiin. Yhteistyötä on siis tehty maarajojen yli ja tehdään varmasti jatkossakin.

Vastavuoroisuutta on toteutettu myös EU:n ja Kiinan välillä. EU toimitti 56 tonnia tarvikkeita tammikuussa Kiinaan. Maaliskuun puolivälissä EU puolestaan kiitti Kiinaa maalta saaduista kahdesta miljoonasta maskista ja 50.000 testistä, jotka EU:ssa toimitettiin suoraan Italiaan.

Valitettavasti olemme nähneet myös solidaarisuuden puutetta. On ymmärrettävää, että äkillisen, massiivisen kriisin vyöryessä päälle keskitytään lähiympäristöön ja oman maan tilanteeseen. Niin nytkin. Jopa EU:n sisällä nähtiin koronavirukseen liittyvien kriittisten tuotteiden vientirajoituksia. Komissio teki hartiavoimin töitä estääkseen tämän ja henkilönsuojainten viennistä EU:n ulkopuolelle tehtiin luvanvaraista. Edes se ei riittänyt, vaan vientirajoituksia on edelleen EU:n sisällä.

Myös EU:n toimien perään on kysytty. Vaikka terveydenhuolto on jäsenvaltioiden omassa toimivallassa, EU-tasollakin on jo nyt tehty paljon sekä epidemian torjumiseksi että sen talousvaikutusten minimoimiseksi. Mutta siitä seuraavassa blogissa.