Janica Ylikarjula bloggaa: Kun terroriuhka tuli lähelle

Terroriuhan konkretisoituminen on ravisuttanut EU-pääkaupungin turvallisuuden tunnetta, kirjoittaa EK:n Brysselin-toimiston päällikkö.

Pariisin marraskuun 13. päivän terrori-iskut tulivat omaan tietoisuuteeni vasta seuraavana aamuna. Ystäväni Suomesta oli käymässä luonani Brysselissä eikä hauskan illan aikana tullut mieleenkään seurata uutisia.

Tavanomainen lauantai-iltapäivän vilkkaus puuttui Brysselin keskustasta, kun osa järkyttyneistä ja pelokkaistakin ihmisistä oli ostosten tekemisen sijaan päättänyt jäädä kotiin. Vähitellen myös iskujen linkit Belgiaan ja erityisesti Brysseliin alkoivat valjeta.

Seuraavan viikon aikana terroriuhka oli mielessäni vain taka-alalla ‒ kaksi työmatkaa ja kiireinen ohjelma pitivät siitä huolen. Suomessa käydessäni minulta tiedusteltiin tuntemuksia Brysselissä. Luxemburgissa muiden eurooppalaisten elinkeinoelämän keskusjärjestöjen edustajien kanssa asia tuli harvoin puheeksi. Keskustelussa olivat pikemminkin ajankohtaiset EU-lyhenteet ‒ EMU, COP21, MES, TTIP.

Matkalla Luxemburgista takaisin Brysseliin kävimme muiden maiden kollegojen kanssa läpi tulevan viikonlopun ohjelmaa. Jollakin oli tulossa poika tyttöystävineen käymään ja viikonlopun ohjelma oli täyteen suunniteltu. Toinen oli menossa joulumyyjäisiin. Itse olin suunnitellut käyväni pitkästä aikaa kunnolla ruokaostoksilla ja lauantai-iltana olin menossa katsomaan konsertti/teatteriesitystä, jota ystäväni oli suositellut.

Lauantai muutti kuitenkin taas tilanteen. Brysselissä terroriuhkataso oli nostettu ylimpään kategoriaan. Ensimmäinen reaktioni oli jopa hieman helpottunut. Sää oli surkea. Voisin kerrankin nukkua viikonloppuna pitkään, hoitaa kiireisimmät työasiat alta pois ja tehdä kotitöitä.

Selvisi, että Brysselissä pelättiin vastaavia terrori-iskuja kuin Pariisissakin. Metro oli suljettu, kehotettiin välttämään suuria ihmisjoukkoja ja konsertin järjestäjät ilmoittivat, että tilaisuus oli peruttu. Ystävät ja läheiset soittivat tai laittoivat viestiä varmistaakseen, että olen kunnossa ja pyysivät olemaan varovainen. Tätä ennen pelko ei tullut mieleenikään.

Koko viikonlopun ajan tilanteesta oli saatavilla vain vähän tietoa. Sunnuntai-iltana aloin seurata Twitteriä yhä tarkemmin, jotta osaisin valmistautua seuraavaan päivään ja antaa ohjeet myös toimiston muulle väelle siitä, miten toimia maanantaina. Ylin hälytystaso pysyisi voimassa ja metro suljettuna kuten myös koulut ja yliopistot.

Tarjolla oli ristiriitaista tietoa. Toiset kuvasivat Brysseliä kummituskaupungiksi, toiset taas kirjoittivat monien keskustan ravintoloiden olevan melko täysiä. Illalla ihmiset twiittasivat käynnissä olevista poliisioperaatioista keskustassa ja omassa kotikunnassani. Tarkkoja tietoja välitettiin siinä määrin, että poliisi pyysi vaikenemaan poliisioperaatioista sosiaalisessa mediassa.

Tilanne herätti Twitterissä myös puistattavaa kommentointia. Euroopan parlamentin EFDD-ryhmän (muodostuu pääasiassa Brittien UKIP-puolueen jäsenistä) viestintäpäällikkö kirjoitti Brysselin nauttivan nyt Schengenin avointen rajojen, islamilaisen massasiirtolaisuuden ja monikulttuuristen gettojen hedelmistä. On selvä, ettei Belgiassa ole onnistuttu hyvin maahanmuuttajien kotouttamisessa, mutta sen puinnin aika ei ole kriisitilanteen ollessa käynnissä.

Tunnelma on epätodellinen. Ei voi kuin toivoa, että terrori-iskut ja niiden uhka tiivistävät EU:ta ja vahvistavat terrorisminvastaista yhteistyötä laajemminkin. EU:ta hajottavia ja erilleen vetäviä voimia on jo riittävästi.