Janne Peljo: Hallitusohjelma tarttuu vihreän talouden mahdollisuuksiin

Hallitusohjelman ensivaikutelma kertoo, että Suomen uusi hallitus on tarttumassa vihreän siirtymän mahdollisuuksiin. Suomi halutaan nostaa puhtaan energian edelläkävijäksi ja vientimenestyjäksi. Suunta on oikea ja nyt odotetaan kunnianhimoista etenemistä kohti rivakkaa toimeenpanoa, kirjoittaa EK:n johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo.

Ennakoitava ja pitkäjänteinen politiikkaympäristö on välttämätön edellytys, kun Suomi kilpailee muiden maiden kanssa uusista teollisuus- ja energiainvestoinneista sekä niiden tuomista työpaikoista. Käsillä ovat ratkaisevat vuodet puhtaiden ratkaisujen investointien houkuttelun ja kansainvälisten markkinaosuuksien voittamisen kannalta.

Siksi on tärkeää, että pääministeri Petteri Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut ilmastopolitiikan pitkän aikavälin tavoitteisiin ja suuntaviivoihin. Hallitusohjelmalla halutaan viedä Suomea ilmastolain edellyttämiin päästövähennystavoitteisiin eli saavuttaa hiilineutraalisuus 2035 ja edetä sen jälkeen hiilinegatiivisuuteen. Hienoa on, että hallitusohjelmassa tunnistetaan tärkeäksi tavoitteeksi kestävien ratkaisujen kehittäminen ja vienti maailman markkinoille, ja siten Suomen ilmastokädenjäljen kasvu.

Hallitusohjelmassa nähdään energiamurroksen avaamat taloudelliset mahdollisuudet ja investointivetovoiman merkitys. Nämä toivottavasti näkyvät myös tulevassa energia- ja ilmastostrategiassa, jonka valmistelun hallitus lupaa aloittaa.

Jatkovalmistelussa on olennaista, että ilmastotoimet perustuvat kustannustehokkuuteen ja teknologianeutraalisuuteen ja että niillä tavoitellaan kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa Suomeen. Johtotähtenä on jatkossakin oltava yli vaalikausien ulottuva johdonmukaisuus ja ennakoitavuus.

Kaiken ytimessä on puhtaan sähköntuotannon lisärakentaminen

Hallitusohjelmassa sitoudutaan kaksinkertaistamaan puhtaan sähkön tuotanto. Tavoite on erittäin tarpeellinen, sillä se palvelee suoraan Suomen asemaa teollisuusinvestointien ja työpaikkojen kohdemaana. Ohjelmassaan hallitus linjaa, että uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa kasvatetaan ja sellaisia toimia edistetään, joiden avulla fossiilisista polttoaineista luovutaan sähkön ja lämmön tuotannossa viimeistään 2030-luvulla.

Yrityksille luvataan tarjota vakaat ja ennustettavat toimintaedellytykset. Huolta kuitenkin herättävät suunnitelmat tuulivoiman velvoittaminen säätövoimatarpeiden rahoittamiseksi. Yhdelle tuotantomuodolle kohdistetut erillismaksut tai velvoitteet eivät noudata hallituksen muuten tärkeänä pitämää teknologianeutraaliuden periaatetta.

Hienoa on, että ohjelmassa sitoudutaan hyväksymään kriteerit täyttävät ydinvoimaloiden periaatelupahakemukset ja asetetaan 2026 takarajaksi pienydinvoiman rakentamista helpottavan ydinenergialain uudistamiselle. Hallitus pyrkii edistämään ydinvoimaa myös EU-tasolla.

Vetytaloudessa rima on nostettava ylös ja hallitus asettaakin tavoitteeksi nostaa Suomi vetymaiden eturintamaan. Tärkeää on, että onnistumme houkuttelemaan Suomeen myös vedyn jatkojalostusta. Tavoite 10 prosentin osuudesta EU:n puhtaan vedyn tuotannosta ja jatkokäytöstä on lämpimästi kannatettava, samoin vedyn siirtoverkoston investointeihin valmistautuminen.

Aivan keskeinen investointien pullonkaula on luvitusprosessien pitkä kesto ja prosessin vaikea ennakointi. Tähän hallitus tarttuu linjaamalla, että sujuvasta, ennakoitavasta ja oikeusvarmasta luvituksesta tulee suorastaan Suomen kilpailuetu. Tavoite on erinomainen ja edellyttää ripeää etenemistä kohti käytännön toimia. Luvituksen uudistaminen ei voi enää odottaa – investointien etsikkoaika on nyt päällä.

Tärkeää on myös innovaatiopanostusten vahvistaminen ja niiden kohdentaminen: hallitus kertoo panostavansa TKI-toimintaan, jolla parannetaan energia- ja resurssitehokkuutta sekä vähennetään energiantarvetta.

Hallitus tarttuu nielujen vahvistamiseen ja luontokadon pysäyttämiseen

Hallitusohjelmassa tunnustetaan tosiasiat siitä, että Suomi ei tule saavuttamaan EU:n nielutavoitteita vuosille 2021 – 2025. On viisasta varautua tähän ennakoivasti ja arvioida taloudellisia vaikutuksia. Silti tavoitteiden ja toteutuman kuilua tulee aktiivisin toimin kuroa kiinni – kustannustehokkuus edellä. Hallituksen kaavailema toimenpidepaketti metsien kasvun vahvistamiseksi on tähän aivan olennainen työkalu, mutta aika näyttää onko se riittävä vaativan urakan edessä.

Myönteistä on, että hallitus tarttuu myös luontokadon pysäyttämiseen. Keinoina esitetään mm. kiertotaloutta sekä ekologisten kompensaatioiden käyttöä.

Ohjelmassa on paljon hyviä toimenpiteitä, mutta lopulta toimeenpano ratkaisee

Muutenkin hallitusohjelman energiaosio on täynnä hyviä linjauksia. Hallitus aikoo asettaa tavoitteen teknisten nielujen käytölle merkittävässä määrin jo 2020-luvun kuluessa ja valmistautuu sitä tukeviin kannusteisiin kuten negatiivisten päästöjen huutokaupan käyttöönottoon. Hallitus myös lupaa selvittää ja ottaa käyttöön ohjauskeinot, joilla varmistetaan suurten teollisten lähteiden ilmakehään päätyvien hiilidioksidipäästöjen loppuminen 2030-luvun puoliväliin mennessä. Tämä olisi kansainvälisesti vertaillen todella merkittävä toimenpide, joka osoittaisi vahvaa johtajuutta päästöjen vähentämisessä.

Merituulivoimakapasiteetille esitetään määritettäväksi kunnianhimoinen tavoite vuoteen 2035, ja hallitus lupaa selkeyttää merituulivoiman pelisääntöjä. Aurinkovoimainvestointeja edistetään, energiatehokkuusinvestointeihin ja kulutusjoustoon kannustetaan, biokaasutuotannon kehittämistä ja biokaasun monipuolista käyttöä edistetään. Vesivoiman säätökykyä ja pumppuvoimaloiden toteutumista pyritään edistämään. Sähköverkkoinvestointeja vauhditetaan luvitusta sujuvoittamalla ja pullonkauloja poistamalla. Datakeskuksia houkutellaan Suomeen ja hukkalämpöjä hyödynnetään kaukolämmössä.

Kaikki nämä ovat tärkeitä ja kannatettavia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä vihreässä siirtymässä. Jos toimeenpanossa onnistutaan hyvin, niin Suomi tulee menestymään erinomaisesti. Nyt on laadittu kiitettävän hyvät suunnitelmat. On aika kääriä hihat ja alkaa rakentamaan Suomesta puhtaan energian suurvaltaa.