Jyri Häkämies: Juhlavuodesta uutta vauhtia

Uusi vuosi 2017 käynnistyy toiveiden sävyttämänä – jospa talouden ja työllisyyden käänne nyt tapahtuu. Toiveisiin on perusteita, vaikka globaali maailma tarjoaa Suomen kaltaiselle kansainvälisyydestä riippuvaiselle maalle enemmänkin epävarmuuksia.

Suomessa kuultiin jo edellisen vuoden lopulla monia hyviä uutisia. Kuluttajien luottamus oli vahvimmillaan vuosikausiin, Turun seudun uudet tilaukset telakka- ja autoteollisuudessa nostivat odotuksia teollisuuden käänteestä ja samoin varovaiset merkit kasvun kääntymisestä niin suhdanne- kuin investointitiedusteluissa. Mutta valitettavasti –  EK:n jo 50 vuoden kokemukseen barometrimittauksissa viitaten talouden käänne ei ole vielä tapahtunut.

Nyt ei ole siis aika huokaista ja höllentää otetta – päinvastoin. Maan hallituksen tulee pitää kiinni tiukasti työllisyysastetavoitteestaan päästä 72 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Vain siten vältetään uudet menoleikkaukset. Hallituksen tulee myös jatkaa uudistusten tiellä ja ottaa aktiivinen ja ratkaisuja hakeva ote EU:n kehittämisessä. Ikääntyminen – ikäsidonnaisten menojen kasvu ja työssäkäyvän väestön määrän lasku – haastaa meidät yhä parempiin ponnistuksiin.

Suomi ei voi luottaa ulkoiseen apuun. Emme voi syyttää vain protektionismin kasvua vaan meidän omin päätöksin huolehtia siitä, että Suomi pärjää kansainvälisesti.

Moni on jo ehtinyt epäillä, että hallituksen työllisyystavoite on jo karannut. Näin ei voi, eikä saa ajatella. Nyt pitää lisätä vauhtia, jotta tavoite saavutettaisiin.

Kasvu syntyy yrityksissä. Siksi huomio pitää kiinnittää kaikenkokoisiin yrityksiin, erikokoisia yrityksiä ei tule laittaa vastakkain. Suomi tarvitsee niitä kaikkia.

Mikroyritysten tai kokonaan uuden tyyppiset yrittämisen ja palkkatyön yhdistelmät ovat entistä tärkeämpiä tulevaisuudessa. Työpanosta myydään jatkossa yhä enemmän uusien alustojen kautta. Työ irtaantuu ajasta ja paikasta. Digitalisaatio on enemmän mahdollisuus kuin uhka. Keskeistä on pitää huolta osaamisesta.

PK-yritykset ovat avainasemassa kasvussa ja kansainvälistymisessä. Siksi esimerkiksi Team Finlandin kehittäminen tulee tehdä niin, että julkisen vallan kaikki toimijat tukevat yritysten kansainvälistymistä. Innovaatiopanostuksissa hallituksen tulee tehdä käänne puolivälitarkistuksessa – uudet innovaatiot ovat askellauta kansainvälisille markkinoille. Meillä on Suomessa edelleen tehtävää siinä kuinka innovaatiot ja markkinointi yhdistetään. Suomalaisyritysten innovaatioita tuetaan kohtuullisesti, mutta markkinoillemeno on edelleen haasteena. Tätä yhteyttä pitää kehittää vaikkapa Tekesin toimesta.

Suuret yritykset ovat jo vahvasti globalisoituneita ja niiden vaikutus ulottuu koko yrityskenttään verkostomaisen toimintatavan kautta. Monet pk-yritysten työpaikat ovat ulkoistettuja työpaikkoja suurista yrityksistä. Suurten yritysten kilpailukyvystä huolehtiminen on myös ratkaisevan tärkeää.

Hallituksen tulee jatkaa kilpailun avaamista ja sääntelyn keventämistä. Kauppojen aukiolon vapauttaminen loi tuhansia uusia työpaikkoja ja tällä tiellä tulee jatkaa. Sääntelyä tulee edelleen keventää, luvituksen alaa supistaa ja lupaprosesseja nopeuttaa. Lupajonoissa makaa tälläkin hetkellä miljardien edestä investointeja. Se ei voi olla oikein.

Työmarkkinamme ovat edelleen liian jäykät kilpailijamaihin verrattuna. Kilpailukykysopimuksen myötä mentiin paikallisessa sopimisessa eteenpäin, mutta vauhtia tulee kiristää syksyn liittokierroksella. Suomi voisi olla nopea ja ketterä. Siksi palkanmuodostuksen tulee enenevästi tapahtua yrityksen tasolla, työpaikoilla. Joustoa tulee hakea myös työajoissa, kevään aikana linjataan työaikalain uudistaminen. Siinäkin tulee ottaa digiloikka ja siirtyä työaikojen säätelyssä eteenpäin.

Hallituksen viime vuoden lopulla linjaama Sote -ratkaisu on hyvä vaikkei täydellinen. Se pohjautuu kansalaisten valinnanvapaudelle ja avoimelle kilpailulle. Myös työn alla oleva muu maakuntauudistus tulee tehdä samoilla nuoteilla. Yrityksille tulee antaa yhtäläinen mahdollisuus tuottaa julkisia palveluja. Vain siten huolehdimme julkisen sektorin kasvun hillitsemisestä.

Kiertotalous on kokonaan uusi talousmalli. Siinä tuotteen elinkaari suunnitellaan alusta pitäen niin, että syntyy mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä ja käytetään mahdollisimman vähän energiaa. Moni yritys on jo tarttunut näihin mahdollisuuksiin. Valtiovallan on säätelyllään ja omilla päätöksillään vietävä meitä kohti kiertotaloutta. EU:ssa paikka johtavan kiertotalousmaan paikalle odottaa ottajaa.

EU on suomalaisille yrityksille kotimarkkina, siksi sen kehittäminen on meille ensiarvoisen tärkeää.  Suomen tulee ottaa EU:ssa ratkaisuja hakevan ja tarjoavan maan rooli. Brexit on hyvä esimerkki tästä. Vaikka niin UK kuin EU ovat asemissaan, Suomen tulee hakea yrityksilleen ja kansalaisilleen mahdollisimman nykytilaa muistuttava ratkaisu. EU:n tulee myös turvallisuuden tuottajana hakea nykyistä suurempi rooli. Turvallisuus on paitsi kansalaisille myös yrityksille elintärkeä ja tulevaisuuden uskoa luova tekijä.

Kasvu on kaiken perusta. Sitä kautta voidaan ylläpitää ja kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa. Moniin maailmalla tapahtuneisiin esimerkkeihin viitaten meidän tulee entistä paremmin huolehtia siitä, että kaikki Suomessa pysyvät mukana. On tärkeää, että kaikki pääsevät kasvusta osallisiksi.

Tänä vuonna Suomi täyttää 100 vuotta ja myös EK juhlistaa itsenäisen Suomen taipaletta teemalla Seuraavan sadan vuoden tekijät. Suomen seuraavat 100 vuotta tehdään uudistamalla ja alkava vuosi voi olla käänteen tekevä. Odottamalla uudistukset eivät tapahdu, vain tekemällä.