Karoliina Rasi: Luodaan EU:hun kiertotalouden markkinat!
Kiertotalous etenee, mutta sen liiketoimintamalleista tarvitaan lisää kannustavia esimerkkejä. Todellisen kiertotalouden saavuttaminen edellyttää toimivia markkinoita, kirjoittaa EK:n Brysselin-toimiston asiantuntija Karoliina Rasi.
Euroopan komissio hyväksyi EU:n uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman vuonna 2020. Se oli yksi keskeisistä suunnitelmista Green Deal -ohjelmassa, jonka tavoitteena oli tehostaa raaka-aineresurssien käyttöä kiertotalouden keinoin, pysäyttää ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen sekä vähentää saastumista.
Kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa esitettiin lainsäädännöllisiä ja muita toimenpiteitä, jotka mahdollistavat siirtymisen resurssiviisaaseen talouteen. Ehdotukset kohdistuvat tapaan, jolla tuotteet suunnitellaan, edistävät kiertotalouden prosesseja, kannustavat kestävään kulutukseen ja pyrkivät varmistamaan, että jätettä ei synny. Niiden tavoitteena on vähentää luonnonvaroihin kohdistuvaa maailmanlaajuista kilpailua ja pitää tuotteet ja materiaalit kierrossa taloudessa mahdollisimman pitkään.
Euroopan ympäristökeskuksen hiljattain julkaisema raportti arvioi kiertotalouteen siirtymistä EU:ssa. Siinä todetaan, että kiertotalousaktiviteetit ovat lisääntyneet jäsenmaissa. Edistyksestä huolimatta jäsenmaat toimivat kuitenkin edelleen pääasiassa lineaarisessa talousmallissa, jossa raaka-aineista tehdään tavaroita, joita käytetään ja kulutetaan ja sitten hävitetään ja tuotteilla on lyhyt elinkaari.
Raportissa arvioidaan, että kiertotalouden liiketoimintamalleista on liian vähän hyviä esimerkkejä ja vankkoja case-tutkimuksia, erityisesti korjaus- tai uudelleenvalmistustoimintojen osalta. Sen mukaan erityisesti esimerkit, jotka edesauttaisivat vakiintuneiden toimintamallien murtumista aiheuttamalla laajamittaisia muutoksia puuttuvat. Todellisen kiertotalouden saavuttaminen edellyttää toimivia markkinoita, mutta monien kierrätettyjen materiaalien uusioraaka-ainemarkkinat eivät vielä toimi.
Markkinoiden tehokasta syntymistä unionin alueella hidastavat mm.:
- jätteiden kuljetusta koskevien kansallisten sääntöjen tilkkutäkki,
- jätepuitedirektiivin mukaiset erilaiset kansalliset jäteluokitukset,
- ympäristölainsäädännön ja muiden velvoitteiden hajanaisuus (kansalliset kierrätysjärjestelmät, käytön jälkeisen jätteen rajoitettu uudelleenkäyttö),
- tekstiilien laajennettua tuottajan vastuuta koskevien velvoitteiden ja jätehuoltopolitiikkojen hajanaisuus,
- käytettyjen litiumioniakkujen ja akkujen tuotantojätteen yhdenmukaistettujen luokitus- ja siirtosääntöjen puute sekä
- yhdenmukaisen jäteluokituksen puute EU:n jäsenvaltioissa esteenä jätteiden siirroille.
Positiivisena edistysaskeleena jo 23:ssa EU-jäsenmaassa on myös oma kansallinen kiertotalousstrategia ja kansallisiin täytäntöönpanoihin on panostettu. Kiertotalouden maailmanlaajuisen kokonaisvaltaisen mittaamisen haasteisiin pyrkii puolestaan YK:n alainen työryhmä vastaamaan tehtävänään löytää laajalti hyväksytty määritelmä kiertotaloudelle ja kehittää yhdenmukaistettu terminologia ja menetelmät kiertotalouden mittaamiseksi.
Kiertotalous on iso liiketoimintamahdollisuus myös suomalaisille yrityksille. Kiertotalouden toimivat sisämarkkinat onkin yksi EK:n keskeisistä viesteistä seuraavaan komission työohjelmaan.