Kasvuyrittäjyyden iso potentiaali löytyy pk-sektorilta

Startup-yritysten rinnalla meidän pitäisi siis puhua scaleup-yrityksistä – pk-sektorin kasvuyrityksistä. Juuri on oikea hetki panostaa niiden kasvuun, kirjoittavat TKI-asioista vastaava johtaja Riikka Heikinheimo ja pk-johtaja Petri Vuorio Maaseudun Tulevaisuudessa 21.11.2025.

Suomi on ollut tällä viikolla kansainvälisen startup-huomion keskipisteessä, kun Slush toi suomalaisyritysten ulottuville tuhansia rahoittajia ja maailmanluokan verkostoja. Tapahtuman näkyvyys nostaa koko Suomen maabrändiä.

Koko Suomi hakee avaimia kasvuyrittäjyyteen. Vaan mistä on kyse, kun puhumme kasvuyrityksistä? Slushin yhteydessä sanalla tarkoitetaan elinkaaren alussa olevia startupeja. Ne ovat joka suhteessa Suomelle elintärkeitä – tämä maa tarvitsee uusia yrityksiä, niiden innovaatioita ja myös kasvuasennetta.

Samalla on muistettava, että yksistään startupien voimin Suomen talous ei nouse. Kasvukäänne pitää aikaansaada nopeasti ja riittävän isossa kansantalouden mittakaavassa.

Siksi katseet on käännettävä startupien ohella pitemmälle edenneisiin pk-sektorin yrityksiin – firmoihin, joilla bisnes ja asiakkaat ovat olemassa ja jotka ovat edenneet mikroyritysvaiheesta eteenpäin.

Suomen maakunnat ovat täynnä näitä pitkän linjan pk-yrityksiä, jotka ovat rakentaneet liiketoimintaansa vuosikymmenten ajan ja jotka ovat työllistäneet ihmisiä läpi vaikeimpien suhdanteiden. Kun nämä pk-sektorin laajat yritysjoukot painavat kaasua ja kasvu käynnistyy, niin tulokset näkyvät ja tuntuvat konkreettisesti oman paikkakunnan elinvoimassa ja koko Suomen taloudessa.

Mitä sitten tarvitaan, jotta pk-sektorin kasvuaalto starttaa? Yksi aivan keskeinen ajuri on tuotekehitys ja innovaatiotoiminta, liittyi se sitten tekoälyn haltuunottoon, myynnin digitalisaatioon, tuotannon automatisaatioon, energiasiirtymään tai kiertotalouteen. Uudistuvien pk-yritysten kannattaa ottaa kaikki hyöty irti julkisesta tuotekehitysrahoituksesta, jota eritoten Business Finland tarjoaa. Rahoitusta tulisi kuitenkin kehittää siten, että pk-yritysten elintärkeään kaupallistamisvaiheen panostettaisiin vahvemmin. Talouskasvun hyödyt jäävät saamatta, jos tuotekehityksen tuloksia ei saada markkinoille.

Yhtä tärkeää on panostaa vientiin, sillä kansainväliset markkinat tarjoavat pk-sektorille valtavia kasvumahdollisuuksia. Tällä hetkellä pk-yritysten osuus Suomen viennistä on 33 prosenttia, kun osuus esimerkiksi Tanskassa on 44 prosenttia. Jotta yritykset pääsevät hyödyntämään vientimarkkinoiden potentiaalin, kannattaa Suomen vienninedistämisessä ottaa käyttöön pohjoismaisten verrokkimaiden parhaat keinot.

Startup-yritysten rinnalla meidän pitäisi siis puhua scaleup-yrityksistä – pk-sektorin kasvuyrityksistä. Juuri on oikea hetki panostaa niiden kasvuun, kun suhdanteet vihdoin ovat kääntymässä ja maailmankauppa lähtee vetämään. Teknologiasektorin ohella on katsottava laajasti kaikkia toimialoja, palvelut mukaan luettuna.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 21.11.2025.