Kauppapolitiikan asiantuntija: Ovatko EU:n asettamat hiilitullit sopiva rankaisu Trumpille?

USA:n presidentin Donald Trumpin tämän viikkoinen ilmoitus lähteä Pariisin ilmastosopimuksesta on nostanut pöydälle taas vanhan ajatuksen hiilitullien asettamisesta. Niin huolestuttavaa kuin Trumpin vastuunpakoilu kansainvälisissä ilmastotalkoissa onkin, hiilitullit ovat käytännössä vaikea ratkaisu kauppapolitiikan näkökulmasta.

Hiilitullien ajatuksena on asettaa ylimääräinen tulli tuotteen valmistukseen liittyvien päästöjen perusteella. Näin voitaisiin rangaista tuontituotteita, joiden valmistus on aiheuttanut enemmän ilmasto- ja ympäristöhaittaa kuin EU:ssa valmistetut tuotteet. Tavoite on tärkeä, mutta samalla kun korjattaisiin yhtä ongelmaa, luotaisiin toinen.

Tällä hetkellä kansainvälisessä kaupassa käytetyt tullit asetetaan aina tuotekohtaisesti. Mitään eroa ei tehdä siinä, miten tuote on valmistettu. Jo tuotteen valmistusprosessin ja siihen liittyvien päästöjen selvittäminen olisi haastavaa.  Samalla hiilitullien asettaminen tarkoittaisi täysin uudenlaista kauppapoliittista menettelyä, jonka seuraamukset olisivat laajat.

EU:n esimerkkiä noudattaen muut maat saattaisivat lähteä asettamaan tulleja uusin perustein ja omista poliittisista lähtökohdista. Hiilitullit avaisivat kauppapolitiikan pandoran lippaan ja lisäisivät riskiä protektionismin kierteen vahvistumiselle.