Kauppapolitiikka-blogi: Suomi voi olla pelinrakentaja
Mikä on EU:n tuleva suunta? Entä onko Suomi pelinrakentaja vai seuraammeko peliä katsomossa? Tuleva vaalikevät on merkittävä meidän kaikkien tulevaisuuden kannalta. Loppukevään Euroopan parlamenttivaalien tulos vaikuttaa EU:n suuntaan ja huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen Suomen uuden hallituksen ohjelmassa linjataan puolestaan Suomen EU-politiikkaa, kirjoittaa Konecranesin markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen Minna Aila.
Meidän kaikkien on syytä olla hereillä ja kiinnostuneita vaalien alla käytävästä EU-keskustelusta sekä puolueiden ja ehdokkaiden EU:ta koskevista näkemyksistä. Miksi? Siksi, että hyvinvointimme on tiiviisti linkittynyt EU:n menestykseen. Pelkästään tavaroiden ulkomaankaupasta 2/3 käydään EU:n sisämarkkinoilla ja sijoituskannasta 80 % on EU-maissa. Kun puhumme EU:sta, puhumme käytännössä kotimarkkinoistamme.
Euroopan parlamenttivaalien jälkeen valittavien EU-toimielinten johtajien tärkein tehtävä on vahvistaa EU:n yhtenäisyyttä. Eurooppa on jakautuneempi kuin ennen. Luottamus EU-maiden kesken on heikentynyt, samoin kuin luottamus EU-toimielinten välillä. Näkemykset unionin suunnasta eroavat toisistaan. Vain vahva ja yhtenäinen EU voi olla tasaveroinen osapuoli globaalilla areenalla Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa.
Miten Suomi sitten voi toimia pelinrakentajana? Meillä on erityinen pelin paikka EU-maiden puheenjohtajana tämän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Me voimme kehittää unionia aktiivisella ja ratkaisuhakuisella yhteistyöllä, osoittaa johtajuutta ja kantaa vastuuta Euroopassa. Suomen EU-vaikuttamisen painopisteitä ovat kestävä kasvu ja turvallisuus. Ne ovat tärkeitä Suomelle, ja ne ovat tärkeitä yrityksille.
EU:n sisämarkkinoita on rakennettu vuosikymmeniä, mutta rakennettavaa – ja siten mahdollisuuksia – riittää edelleen. EU:n sisämarkkinat ovat moninkertaistaneet Suomen kotimarkkinat ja ne ovat vahvistaneet EU:n asemaa ja vaikutusvaltaa globaalisti. Toimivat sisämarkkinat eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Vapaan liikkuvuuden ja toimivan kilpailun rapautuminen olisi takaisku paitsi elinkeinoelämälle, myös koko Euroopalle. Jo olemassa olevien sääntöjen parempi täytäntöönpano on ensisijainen keino lisätä sisämarkkinoiden toimivuutta.
Digitalisaatiolla on sisämarkkinoilla iso rooli eivätkä tavarat ja palvelut enää ole välttämättä eroteltavissa toisistaan. Suomessa on paljon valmistavaa teollisuutta, jonka tuotteissa digitaaliset palvelut on sisäänrakennettuina. Suomen on määrätietoisesti huolehdittava siitä, että riittävä ja turvallinen datan liikkuvuus on mahdollista ja ettei lainsäädännöllä luoda esteitä digitaalisten markkinoiden toimivuudelle.
Koska EU:n sisämarkkinat pienenevät brexitin myötä eikä EU ole laajentumassa tulevien vuosien aikana, kauppapolitiikan mahdollistaman kasvun merkitys EU:lle korostuu. Kaikkien maiden – varsinkin viennistä riippuvaisen Suomen ‒ kannalta on hyvin tärkeää, että kaupan vapauttamista jatketaan. Tarvitaan siis tehokas vapaakauppasopimustenverkosto EU:n ja muiden alueiden välillä.
Nyt määritetään, miten EU:n yhteisiä varoja käytetään vuosina 2021‒2017. EU:ssa on keskityttävä aidosti eurooppalaisiin hankkeisiin, jotka on tehokkainta toteuttaa ja rahoittaa EU-tasolla. Tällaisia ovat mm. investoinnit tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä merkittäviin liikenne-, energia- ja tietoliikennerunkoverkoston puuttuviin yhteyksiin. Lisäksi tarvitaan investointeja sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen.
Ilmastohaaste on ratkaistava. Vaihtoehtoa ei ole. EU:n on tiukennettava pitkän aikajänteen ilmastotavoitettaan niin, että päästöt ja nielut saadaan tasapainoon vuonna 2050. Samalla ilmastopolitiikan valintojen on turvattava hyvinvoinnin ja työpaikkojen säilyminen Euroopassa. Euroopan laajuinen päästökauppa on toimiva keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä energian tuotannossa ja teollisuudessa. Suomi voi myös tuoda esille kiertotalousosaamistaan.
Vaaliväittelyiden kiihtyessä on hyvä pitää mielessä se, mistä asioista päätetään EU-tasolla ja mistä kansallisesti. Monet keskeiset päätökset tehdään edelleen pääkaupungeissa. Ne koskevat esimerkiksi verotusta, investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan sekä sosiaalipolitiikkaa.
Hajanaisessa EU:ssa on syytä keskittyä ydinasioihin, jotka ovat luoneet mantereellemme kasvua, hyvinvointia ja rauhaa. Asioihin, joissa olemme yhdessä vahvempia kuin kukin jäsenmaa yksin. Vastuullinen Suomi puolustaa jatkossakin EU:n yhteistä arvopohjaa ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista. Ne ovat myös pitkäaikaisen taloudellisen vaurauden ja vakauden perusta.
Suunnan pitää olla selkeä, rima pitää nostaa korkealle ja Suomen on otettava EU:ssa merkittävämpi rooli. Suunnannäyttäjän pitää olla pelikentällä, ei katsomossa.
Minna Aila
EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Talouselämässä