Keskustelu laittomista lakoista muutakin kuin vain turhaa ”älämölöä”

STTK:n Ralf Sund totesi kuluneella viikolla Demokraatti-lehdessä, että työtaistelut, niin lailliset kuin laittomat ovat nollaan pyöristyvä ongelma Suomen työmarkkinoilla. Perusteluna Sund käytti sitä, että työtaistelujen takia ei juuri lainkaan menetetä työpäiviä, kun tarkastellaan lakkopäivien osuutta kaikista työpäivistä. Hän vertasi mm. että enemmän menetetään työpäiviä esimerkiksi sairauslomien takia. Sund vähättelee myös lakkojen vaikutusta Suomen kilpailukykyyn.

Väitteet ovat lähinnä kummallisia. Suomessa on vuosittain noin 100 laitonta lakkoa. (Vuonna 2013: 105, Vuonna 2014: 105) Tämä määrä on pysynyt lähes vakiona koko 2000-luvun.  Pohjoismaisittainkin olemme saaneet kyseenalaisen kunnian olla laittomien lakkojen luvattu maa – Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa laittomia lakkoja on vain muutama vuodessa jos sitäkään.

Laittomuus tarkoittaa sitä, että työtaisteluihin ryhdytään voimassa olevasta työehtosopimuksesta huolimatta. Oletetaan kyllä, että työnantajan tulee noudattaa sovittua työehtosopimusta ja maksella esimerkiksi työehtosopimuksessa sovittuja palkankorotuksia, mutta työntekijäpuolta sopimus ei sitten jostain syystä aina sidokaan. Laittomissa työtaisteluissa kyse on puhtaasti lakisääteisten pelisääntöjen rikkomisesta. Sekö ei ole Sundin mielestä ongelma Suomen työmarkkinoilla?

Työtaistelujen kustannusten osalta Sundin rinnastus siihen, että sairauslomien takia menetetään enemmän työpäiviä kuin työtaisteluiden, on lähinnä omituinen. Työtaistelun kustannukset syntyvät ennen kaikkea yrityksen toiminnan tai jonkun toiminnon äkillisestä pysähtymisestä aiheutuvista vahingoista, kun ryhmä työntekijöitä poistuu samanaikaisesti työpaikalta. Sairauslomalla harvemmin on samalla kellon lyömällä kymmenittäin tai sadoittain ihmisiä, vaan poissaolot jakaantuvat eri aikoihin vuotta. Toimintojen äkillinen pysähtyminen työtaistelun seurauksena johtaa usein vahinkoihin myös muulle elinkeinoelämälle tai kansalaisille, kuten esimerkiksi satamien tai julkisen liikenteen työtaistelut ovat osoittaneet.

Laittomista työtaisteluista aiheutuu yrityksille vuosittain miljoonien eurojen vahinko, se konkretisoituu kunkin yrityksen kohdalla tilanteen mukana erilaisena. Tämä on selvästi nähtävissä paitsi yritysten EK:lle tekemistä työtaisteluilmoituksista, niin myös työtuomioistuimen laittomia työtaisteluja koskevien ratkaisujen asiakirjoista. Lisäksi löytyy konkreettisia esimerkkejä siitä, että laittomista työtaisteluista aiheutuneet vahingot ovat olleet osasyynä yrityksen konkurssiin hakeutumiseen.

Laittomilla lakoilla heikennetään yritysten asiakkaiden ja potentiaalisten investoijien luottamusta suomalaisiin yrityksiin, tämä jos mikä heijastuu myös yritysten kilpailukykyyn.

Luulisi, että yhteinen tavoite työmarkkinajärjestöillä olisi yritysten kilpailukyvyn osalta päin vastainen.

Työrauhajärjestelmän pelisääntöjä yritettiin uudistaa työmarkkinajärjestöjen välillä, mutta neuvottelut aiheesta kariutuivat helmikuussa 2015.