Kilpailu työvoimasta kiristyy

Työvoiman rekrytointiongelmat ovat edelleen korkealla tasolla monessa lähialueen maassa. Tämä vaikeuttaa Suomen tilannetta, sillä maiden välinen kilpailu osaavasta työvoimasta on kiristynyt, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Suomen talous on ollut kiitettävässä nousukiidossa muutaman viime vuoden ajan. Työttömyys on painunut alas, mutta työvoiman saatavuusongelmat ovat nostaneet päätään.

Vastaava tilanne on useammissa muissakin Euroopan Unionin jäsenmaissa. Tämä pahentaa Suomen asemaa, sillä samojen rekrytointiongelmien parissa kamppailee erityisesti moni lähialueen maa.

Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa vielä viime vuoden puolivälissä joka neljäs teollisuus, -palvelu- tai rakennusyritys raportoi, että ammattityövoiman puute on este kasvattaa tuotantoa. Talouden jäähtymisen takia pula on erityisesti Ruotsissa alkanut jonkin verran lieventyä.

Ankaran työttömyyden kourissa kärvistelevissä Etelä-Euroopan maissa työvoimapula on vähäisempää.

Suomessa joka neljäs yritys kaipaa työvoimaa

Sen sijaan Suomessa rekrytointiongelmat ovat selvästi vaikeampia kuin euroalueella keskimäärin. Joka neljäs suomalaisyritys ilmoittaa, että tuotannon tai myynnin kasvun esteenä on pula työvoimasta.

On erittäin valitettavaa, että Suomessa kasvu hyytyy kotimaisiin pullonkauloihin. Vasta viime vuoden lopulla talous ylitti ennen finanssikriisiä saavuttaneen tason.

Työvoiman saatavuusongelmien syyt ovat moninaiset. Kannustinloukkuongelmat ovat vaikeutuneet, kun työllistyminen ei riittävästi kasvata käytettävissä olevia tuloja. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat sijaitsevat eri osissa Suomea. Työnhakijoiden ammattitaito tai koulutus eivät vastaa työelämän tarpeita.

Heikentyvän huoltosuhteen takia on selvää, että Suomi tarvitsee aiempaa enemmän ulkomaista työvoimaa. Sen saantiin kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota, koska kilpailu osaavasta työvoimasta on kiristynyt.

Lisää potkua ulkomaisen työvoiman hankintaan

Jotta Suomeen saadaan ulkomaista työvoimaa, on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin. Työvoiman saatavuusharkinta olisi poistettava ja työlupamenettelyä joustavoitettava ja nopeutettava.

Asiantuntijatyön verotusta tulisi lieventää Ruotsiin nähden. Kevennys olisi toteutettava VM:n 2017 verotyöryhmän esityksen mukaisesti, siten että ylintä verokantaa sovelletaan jatkossa 120 000 eurosta alkaen.

Työharjoittelu on yksi tapa tehdä työelämäyhteistyötä ja integroida opiskelijoita työelämään. Harjoittelun järjestäminen jää yleensä ulkomaisen opiskelijan itsensä vastuulle. Pakollista kielikoulutusta on lisättävä ja koulutuksen järjestäjien tulee parantaa opiskelijalle tarjottavia tukipalveluja harjoittelun mahdollistamiseksi.

Maahanmuuttajien koulutusta ja muuntokoulutusta pitää lisätä ja kehittää muualla suoritettujen tutkintojen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyä.

Suomea olisi markkinoitava aktiivisesti työntekomaana sekä opiskelu- tai tutkimusympäristönä.

Lisäksi myönteiseen ilmapiiriin on panostettava lisäämällä vuorovaikutusta, edistämällä monikulttuurisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä puuttumalla syrjintään.