Konkurssiaalto on toistaiseksi vältetty, mutta vaara ei ole vielä ohi, Lauri Koskentausta kirjoittaa

Koronakriisin alkamisen jälkeen useissa puheenvuoroissa on pelätty 90-luvun lamaa muistuttavaa konkurssiaaltoa. Erityisesti pankkien lyhennysvapaista, verottajan maksujärjestelyistä ja yritystuista on kuitenkin ollut apua tilanteen helpottamisessa. Koronatilanteen vuoksi tilapäisiin vaikeuksiin joutunut, elinkelpoinen yritystoiminta tulee pyrkiä pelastamaan, kirjoittaa Lauri Koskentausta.

Jotta konkurssien määrä saadaan kontekstiin, on syytä katsoa ensin lukuja:

• 1990-luvun laman pahimpina vuosina 1991–1994 vireille pantiin noin 26 000 konkurssia.
• Vertailuna voidaan todeta, että viimeisen neljän vuoden aikana taas konkursseja on pantu vireille noin 9 700 kappaletta. Käytännössä siis vuosittain noin 2 500 yritystä on haettu konkurssiin.
• Kuluvana vuonna tammi-elokuussa tilastokeskuksen mukaan ”pantiin vireille 1 591 konkurssia, mikä on 149 konkurssia (8,6 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.” Näissä yrityksissä on tilastotietojen mukaan ollut töissä noin 8600 työntekijää.

Vaikka konkurssihakemusten määrä on sinänsä pienentynyt, on huomioitava, että tämä luku ei ole täysin vertailukelpoinen, koska konkurssin hakemista on vaikeutettu määräaikaisella lainmuutoksella. Ajalla 1.5.-31.10.2020 velkoja ei voi tehdä konkurssihakemusta ns. konkurssiuhkaisen maksukehotuksen jälkeen. Väliaikaisen lainmuutoksen vuoksi velkojan on pitänyt kyetä nimenomaisesti osoittamaan velallisen maksukyvyttömyys, mikä on käytännössä osoittautunut ilmeisen haastavaksi. Tätä poikkeusta on nyt esitetty jatkettavaksi 31.1.2021 asti.

Määräaikainen muutos todennäköisesti lykkää konkursseja

Määräaikaista muutosta koskevassa esityksessä arvioitiin jo aiemmin, että konkurssien määrä tulee lain voimassaoloaikana pienenemään. Odotus on myös ollut, että määräaikaisen lain päättyessä konkurssihakemusten määrä tullee jälleen lisääntymään. Määräaikaista poikkeusta esitetään jatkettavaksi erityisesti siksi, että koronatilanteen vaikutukset yrityksiin ovat pitkittyneet.

Väliaikaista konkurssilain muutosta on myös kritisoitu. Esimerkiksi konkurssiasiamies on kiinnittänyt huomiota tämän väliaikaisen muutoksen haasteisiin. Yhtenä haasteena tässä väliaikaisessa konkurssilain muutoksessa voidaan pitää sitä, että sen avulla ei pystytä erottelemaan väliaikaisesti ja pysyvästi maksukyvyttömiä yrityksiä.

Yritysten arviot konkurssiuhasta parantuneet kriisin edetessä

EK:n yrityskyselyissä on korona-aikana kysytty yrityksen arviota konkurssiuhasta. Viimeisen vajaan puolen vuoden aikana kyselyyn vastanneiden yritysten pelko konkurssista on pienentynyt jatkuvasti. Viimeisimpään EK:n 22.9.2020 julkaisemaan yrityskyselyyn vastanneista yrityksistä 4 %:ia arvioi, että heillä on riski ajautua konkurssiin seuraavan 3 kuukauden aikana. Alakohtaisesti vastauksissa oli kuitenkin eroja, esimerkiksi kyselyyn vastanneista palvelualan yrityksistä 7 % vastasi, että heillä on riski ajautua konkurssiin seuraavan 3 kuukauden aikana.

Toistaiseksi siis konkurssiaalto on vältetty. Tämänhetkinen myönteinen tilanne johtunee osittain erilaisista taloudellisista joustomahdollisuuksista, kuten esimerkiksi pankkien lyhennysvapaista ja verottajan maksujärjestelyistä. Yritystuilla on toisaalta annettu yrityksille mahdollisuuksia selvitä tilanteesta.

Maksuviiveet lisääntyneet, elinkeinotoiminnan rajoitukset eivät paranna tilannetta

Yritysten tilanteesta on kuitenkin tällä hetkellä ilmassa huolestuttavia merkkejä. Useat yritykset ovat kertoneet, että maksuviiveet ovat lisääntyneet huomattavasti. Kun yritys saa omat saatavansa hitaammin kuin on sovittu, on sillä seurannaisvaikutus useiden muiden yritysten toimintaan.

Asiakastiedon tilastoimien trattamaksuhäiriöiden määrä on tuoreen tilaston mukaan kasvanut 4 600 kpl vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. Koronatilanteeseen reagoimiseksi ollaan asettamassa vielä uusia erilaisia rajoituksia elinkeinotoimintaan, mikä voi vaikeuttaa joidenkin yritysten toimintaa. Riskinä onkin, että nämä maksuviiveet johtavat lopulta pysyvään maksukyvyttömyyteen ja sitä myöten konkursseihin.

Koronatilanteen vuoksi tilapäisiin vaikeuksiin joutunut, elinkelpoinen yritystoiminta tulee pyrkiä pelastamaan. Turhien konkurssien välttämiseen tarvitaan edelleen erilaisia työkaluja. Konkurssilain poikkeuksen jatkamista voidaan pitää tässä tilanteessa perusteltuna. Konkurssiaallon torjuminen vaatii jatkossakin työtä ja mahdollisesti uudenlaisia keinoja.