Korona, lomautus ja vuosiloman ansainta

Työneuvosto on antanut merkittävän päätöksen vuosilomaoikeutta koskevassa kiistassa. Yritykset ovat joutuneet lomauttamaan työntekijöitä erityisesti korona-aikana, ja monia työnantajia on askarruttanut, miten lomautuksesta kertyy vuosilomaa (TN 17-2021).

Työntekijä ansaitsee vuosilomansa tekemällä työtä. Työstä poissaolo rinnastetaan monissa tilanteissa työhön, jolloin työntekijälle kertyy lomaa kuten työssä. Laissa puhutaan työssäolon veroisesta ajasta.

Lomautus on työssäolon veroista aikaa, samoin sairausloma sekä useimmat perhevapaat. Lomautus rinnastetaan työhön enintään 30 päivän ajan kerrallaan.

Työneuvosto ratkaisi, mitä 30 päivää kerrallaan oikein tarkoittaa.

Jo aiemmin työneuvosto on katsonut, että konkreettinen työnteko lomautuksen kestäessä käynnistää 30 päivän laskennan uudelleen. Tähän riittää yhdenkin työpäivän teettäminen.

Nyt työneuvosto pohti ensiksikin vuosiloman vaikutusta. Työntekijä voi olla lomautettu esimerkiksi kesäkuun ja elokuun, ja loma on voinut olla siinä välissä heinäkuussa. Mikä merkitys vuosiloman ansaintaan on lomautusjaksojen välissä vietetyllä vuosilomalla?

Työneuvosto päätti, että vuosiloma ei käynnistä 30 päivän laskentaa uudelleen. Laskenta alkaa siis ensimmäisen lomautusjakson alusta ja jatkuu vuosiloman jälkeen siitä, mihin sitä ennen jäätiin. Kun 30 päivän kiintiö on täynnä, vuosilomaa ei enää kerry.

Ratkaisun perusteena oli, että muussa tapauksessa työnantajat joutuisivat eriarvioiseen asemaan riippuen siitä, sattuuko lomautus lomakaudelle, jolloin vuosiloma pitää antaa, vai sen ulkopuolelle.

Toiseksi työneuvosto joutui ottamaan kantaa lomautusilmoitusten lukumäärän merkitykseen. Pitkä yhdenjaksoinen lomautus voidaan toteuttaa yhdellä tai useammalla lomautusilmoituksella. Pitäisikö työntekijän saada hyväkseen aina uusi 30 päivän jakso kutakin lomautuskertaa kohti?

Ei pitäisi, ratkaisi työneuvosto. Kun lomautusjaksot seuraavat toisiaan, työntekijä ansaitsee lomaa vain kertaalleen enintään 30 päivältä riippumatta lomautusilmoitusten lukumäärästä.

Päätöksellä on iso käytännön merkitys. Lomautukset voidaan nyt toteuttaa työpaikoilla juuri sen mittaisina kuin on tarve pohtimatta vuosiloman kertymistä. Vastakkainen tulkinta voisi johtaa pitkiin lomautuksiin ja niiden peruuttamisiin omine ongelmineen.

Lopuksi työneuvosto vastasi vielä siihen, olisiko yhteistoimintamenettelyjen lukumäärällä merkitystä asiassa. Lomautukselle voi olla erilaisia, eri aikaan ilmenneitä syitä, jotka johtavat useampiin yhteistoimintaneuvotteluihin.

Tälläkään ei ole vaikutusta, linjasi työneuvosto. Vuosilomaoikeus kertyy yhdenjaksoisesta lomautuksesta aina samalla tavalla riippumatta siitä, onko yhteistoimintaneuvotteluja käyty kerran vai useammin.

Vuosilomalain pykälät ovat olleet voimassa vuosikymmeniä, ja on jossain määrin yllättävää, että kysymykset tulivat työneuvoston pöydälle vasta nyt. Ratkaisu selkeyttää lain tulkintaa, ja se on hyvin linjassa aiemman kannanoton kanssa, jonka mukaan työnteko kesken lomautuksen käynnistää vuosiloman ansainnan uudelleen.