Korsström bloggaa: Hyvät esimerkit maailmalta koronan vastaisessa taistelussa

Meille suomalaisille on aina ollut yllättävän tärkeää miten meidät nähdään maailmalla. Siksi olimmekin ylpeitä kun maamme keski-iältään nuorta ja ennen kaikkea naisvaltaista hallitusta ihailtiin monissa globaaleissa medioissa. Nopeasti tämän jälkeen hallituksemme joutuikin ennennäkemättömään testiin koronapandemian iskiessä maahamme. Suomi selvisi monia maita paremmin ensimmäisestä aallosta ja pääministerimme ja edustamansa puolue oli suosionsa huipulla.

Pikkuhiljaa kuitenkin kävi selväksi, että ensimmäisen aallon tukahduttaminen rajulla lock downilla tuli todella kalliiksi. Rajoituksia höllennettiin ja kesälomia vietettiin suhteellisen normaalisti. Toisen aallon todennäköisyydestä keskusteltiin paljon.

Lomilta palattaessa todellisuus kuitenkin paljastui. Toinen aalto teki tuloaan sekä maailmalla että Suomessa. Tämän kohtaamiseen olisi ollut aikaa valmistautua. Osoittautui kuitenkin että näin ei ollut tehty. Sen sijaan puhutaan kriisin keskellä ja pitkään jatkuneen alijäämäisen valtiontalouden aikana absurdeista kuuden tunnin työpäivistä.

Koronan torjumiseen tähtäävä työtä tehdään edelleen siilomaisesti ja aivan liian hitaasti ja reaktiivisesti. Tasavallan Presidentin ehdottama ”nyrkki” teilattiin. EKn ehdottamaa ideaa koronaneuvostosta ei otettu vakavasti. Elinkeinoelämää tai tiedemaailmaa ei oteta mukaan talkoisiin – lukuisista yrityksistä huolimatta.

Testauskapasiteetti on edelleen liian pieni eikä yksityistä terveydenhuoltoa ole ilmeisesti ideologisista syistä kytketty riittävästi mukaan. Sama pätee myös jäljittämisen osalta. Työterveydenhuollolla olisi paljon annettavaa sekä testauksessa että jäljittämisessä. Matkustamiseen liittyvät ohjeet ja rajoitukset ovat epäselviä, riittämättömiä ja herättävät eripuraa myös hallituksen sisällä. Maskeista käydyssä debatissa on ollut farssimaisia piirteitä.

Kreikan tapa

Tilanne on haastava eikä kukaan väitä että koronan vastainen taistelu olisi helppoa, kaikkea muuta. Voisiko tätä työtä kuitenkin tehdä paremmin? Onko olemassa hyviä esimerkkejä maailmalta? Nopea benchmarkaus osoittaa että hyviä käytäntöjä on maailma täynnä. Tanskassa toimii pop-up periaatteella n.k. väestöntestaus kaikille. Ruotsissa taas työterveydenhuolto on organisoinut itsepalveluperiaatteella toimivia pikatestejä toimitettavaksi työntekijän kotioven taakse. Kreikka on jo kauan vaatinut maahan tulevilta osoituksen negatiivisesta koronatestistä. Brysselin kentällä pikatestaus toimii moitteettomasti. Luxemburgissa kutsutaan väestö tasaisin väliajoin testiin, joka varataan netissä ja tulos tulee vuorokauden sisään tekstiviestinä. Andorrassa sovelletaan samaa logiikkaa. Itävallassa taas koronan vastaista taistelua johdetaan ja seurataan hienojakoisemmin liikennevalologiikalla, joka myös käytännössä näkyy tavoissa miten yleisötapahtumia ja koulujen toimintaa rajataan kullakin alueella.

Saksassa taas selkeät säännöt ja ohjeet ovat saaneet aikaan hallinnan ja turvallisuuden tunteen. Paikalliseen tilanteenhallintaan on siellä panostettu paljon. Saksan valtion tuki osa-aikaistetulle työlle, nk Kurzarbeit, on otettu hyvin vastaan. Talouden elvytyspaketti, esim. alv:n laskeminen ja ylimääräinen lapsilisä on osa Saksan keinovalikoimaa.

Etelä Korea on numeroiden valossa hallinnut koronan hyvin. Siellä tehokas testaus on perustunut vahvaan yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. ”Targetetd Social Distancing” konseptissa teknologiaa on hyödynnetty tarkkaan tartuntojen jäljittämiseen, jossa tartunnan saaneiden tiedot, esim. ikä ja sukupuoli sekä liikkeet, julkaistaan, mikä ei tietenkään sellaisenaan ole kopioitavissa meille.

New Yorkin osavaltion esimerkki

Kaiken kaikkiaan kuvernööri Andrew Cuomon tavasta johtaa New Yorkin osavaltion pandemian vastaista taistelua on paljon opittavaa. Siellähän todella vaikea tilanne on saatu muita osavaltioita paremmin hallintaan. New Yorkin osavaltio on jaettu kymmeneen alueeseen, joiden avaaminen eteni yhteisiin mittareihin perustuen. Jokaisella alueella on paikallinen operaatiokeskus (regional control room), jonka tehtävänä on seurata alueen tilannetta mittareiden kautta sekä valvoa rajoitusten noudattamista. Regional Control Room myös hidastaa avautumista tai sulkee alueen uudelleen tarvittaessa. Vetäjänä toimii Regional Captain ja jäseninä on eri seutujen edustajat.  Yhteensä monitoroidaan seitsemää mittaria, jotka seuraavat kolmea eri osa-aluetta: uudet tartunnat, terveydenhuollon kapasiteetti sekä testaus- ja jäljityskapasiteetti.

New Yorkissa myös yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus on toiminut esimerkillisesti. Liittoumia on muodostettu terveysalan asiantuntijoiden, osavaltioiden johdon sekä liike-elämän johtajien kanssa. Näin on varmistettu kriisin käsittely useista eri näkökulmista ja luotu ratkaisuja yhdessä- esimerkkinä NY Forward Advisory Board, jossa on 100 edustajaa eri toimialoilta sekä Reimagine New York Commission (vetäjänä Eric Schmidt). Samantyyppinen konsepti on muuten osoittautunut voimansa myös Taiwanissa (Central Epidemic Command Centre, CECC, tukee siellä vahvaa yhteistyötä yritysten, ministeriön ja julkisten toimijoiden välillä. Se koordinoi data-analytiikkaa, testausta, karanteenijärjestelyitä sekä jäljittämistä).

New Yorkissa tehdään tällä hetkellä lähes kaksinkertainen määrä testejä sataa tuhatta henkeä kohden Suomeen nähden. Testejä tehdään neljä kertaa enemmän USA:n määrittelemään tavoitetasoon nähden. Postinumeron perusteella myös oireettomia testataan riskialueilla.

Andrew Cuomon tapa kommunikoida koronapandemian hoidosta on ollut esimerkillistä. Cuomo on henkilökohtaisesti pitänyt yhteensä yli 100 päivittäistä tilannepäivitystä, joissa data ja mittarit ovat toimineet puheenvuorojen perustana. Inhimillisyys, läpinäkyvyys ja luotettavuus ovat toimineet johtotähtenä. NY Forward nettisivut ja niiden muodostama tilannekuva (”one-stop shop” periaatteella) tuo faktat yrityksille ja kansalaisille. Samalla lailla on muuten ylistetty Uuden Seelannin pääministerin tapaa tiedottaa.

Mitä nyt?

Summa summarum, vaikkakin kokonaisuutena olemme Suomessa pärjänneet monia maita paremmin, on paljon opittavaa ja parannettavaa. Toisen aallon hallittu tukahduttaminen on vielä mahdollista oikeilla toimenpiteillä ja ketterällä toiminnalla. Vielä on mahdollista pitää yhteiskunta pyörimässä turvallisesti ja terveellisesti. Yritykset tekevät kaikkensa tämän eteen.

Jotta tämä olisi mahdollista tulisi nyt heti unohtaa organisaatiorajat ja vanhanaikaiset ideologiset lukkiutumat ja toimittava ripeästi. Aikaa ei ole hukattavana.  Suomen etuna on vastuuntuntoinen ja ohjeita seuraava kansa, mistä miljoona koronavilkun lataamista vuorokaudessa on kiistaton todiste. Ehkä tämä on Suomen kontribuutio globaaleja parhaita käytäntöjä listattaessa?