Kuka verot maksaa, mitä niillä saadaan?

Tänään on taas se päivä vuodesta, kun verotiedot julkaistaan. Kuka tienasi ja minkä verran? Noin paljon! Noin vähän! Tulotiedoista revitään otsikoita. On kansallisen ”kateuspäivän” vai pitäisikö sittenkin sanoa kiitospäivän aika.

Vaihdetaanpa hetkeksi hieman näkökulmaa ja tarkastellaan tulotietojen sijaan maksettuja veroja – kun kerran veropäiväksikin tätä marraskuun ensimmäistä kutsutaan. Mistä veroeuroja kertyy ja mitä niillä saa?

Ansiotuloista maksettiin veroja vuonna 2016 yhteensä 24,5 miljardia euroa. Ansiotuloiksi lasketaan mm. palkat ja eläkkeet, osinkotulojen ansiotulo-osuudet sekä ammatin- ja liikkeenharjoittajien yritystoiminnan ansiotulo-osuudet. Yhden henkilön ansiotulo voi siten kertyä useista eri lähteistä.

Pieni joukko veronmaksajista kantaa enemmän kuin oman kortensa yhteiseen kekoon. Yli 55 000 euron ansiotulot oli vuonna 2015 vain noin 9 prosentilla suomalaisista veronmaksajista. Tämä joukko maksoi ansiotuloveroista kuitenkin peräti 40 %. Vaikka ansiotuloverotuksen osalta tilastot ovat valmistuneet, vuoden 2016 täydelliset verotilastot valmistuvat myöhemmin.

Mitä tämän joukon maksamilla veroilla saadaan rahoitettua? Tämä noin kymmenen miljardin veropotti riittäisi rahoittamaan esimerkiksi valtion järjestämän koulutuksen, tutkimuksen, opintotuen, puolustuksen ja poliisitoimen. Nämä ovat tärkeitä palveluita ja tehtäviä, ja näiden palvelujen rahoittamiseksi veroja maksetaan usein mielellään, kuten Verohallinnon viimeisimmässä veromyönteisyysselvityksessäkin todettiin.

Ansiotuloja ansaitsevien ylin tulokymmenys on suurelta osin koulutettua väkeä. Joukkoon mahtuu niin lääkäreitä, insinöörejä, virkamiehiä, yritysjohtajia kuin koodareitakin. Tämä joukko osallistuu merkittävästi hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittamiseen. Tämä on myös ryhmä, josta erityisesti nuoria osaajia menetetään tällä hetkellä ulkomaille. Kireä työn verotus yhdistettynä pohjoiseen sijaintiimme ei nuorten kansainvälisten osaajiemme silmissä näyttäydy aina riittävän houkuttelevalta. Meillä ei ole varaa menettää näiden ihmisten osaamista. Lisäksi tarvitsisimme verotuloja, jotta voimme ylläpitää hyvinvointia jatkossakin.

Kansainvälisessä vertailussa työmme verotus on varsin kireää jo keskituloisilla ja ylin marginaalivero kipuaa lähelle 60 prosenttia.  Esimerkiksi keskituloinen, noin 40 000 euroa vuodessa ansaitseva suomalainen maksaa veroa tuloistaan noin 30 prosenttia. Lisätulosta hänellä menee marginaaliveroa lähes puolet eli 47 prosenttia.

Yritysten maksamat verot kasvoivat

Yrityspuolella yhteisöjen maksamat tuloverot olivat viime vuonna yhteensä 5,5 miljardia euroa. Tämä on 24 % enemmän kuin vuonna 2015. Tällä summalla rahoitettaisiin mm. valtion velan korkomenot, valtion osuus työttömyysturvasta, eduskunnan ja vankiloiden menot. Suomalaiset yritykset ovat rehellisiä ja hyviä veronmaksajia. Yritysverotuksessamme valittu laajan veropohjan ja matalan verokannan malli on toiminut. Verojärjestelmämme ei erityisesti luo tarvetta aggressiiviselle verosuunnittelulle.