Lauri Lehmusoja bloggaa: Veronkorotusautomaatti uhkaa ostovoimaa
Veronkorotusten ”autopilotti” uhkaa kiristää työn verotusta ensi vuonna jopa liki miljardilla.
Veronmaksajain keskusliitto kiinnitti viime viikolla aiheellisesti huomiota siihen, että eläke- ja sosiaaliturvamaksut ovat kiristymässä ensi vuonna. Kiristys johtuu kilpailukykysopimuksessa sovituista maksumuutoksista. Jos hyvätuloisten raippaveroa (”solidaarisuusveroa”) päätetään lisäksi jatkaa ensi vuonnakin, verotus kiristyy Veronmaksajien mukaan noin puolella miljardilla.
Toinen veronkorotusautomaatti uhkaa kiristää työn verotusta vielä jopa toisella mokomalla. Inflaation ja ansiotason muutoksen vaikutuksen korjaamiseksi tuloveroasteikkoja on tarkistettava vuosittain. Nämä indeksitarkistukset eivät ole kuitenkaan automaatio, vaan niistä on päätettävä kunakin vuonna erikseen. Indeksitarkistusten tekeminen tai tekemättä jättäminen on siten puolueiden keskinäisen neuvottelun ja sopimuksen varassa. Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen ei kuulosta kansalaisten korviin kovinkaan dramaattiselta toimelta, mutta se on veronkiristys aivan samalla tavalla kuin vaikkapa asteikkojen muutos tai kunnallisveron nosto.
Kuten EK on aiemminkin todennut, työn verotus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen kireää. Alkavalla hallituskaudella Suomessa on tavoiteltava korkeaa, yli 75 prosentin työllisyysastetta, ja tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamista työn verotuksen kiristys ei palvele – vaikka se tapahtuisi vähemmän silmiinpistävällä tavalla indeksitarkistusten laiminlyönnin kautta. Kiristysten sijaan työn verotusta tulisi maltillisesti keventää kaikissa tuloluokissa.
Työn verotuksen maltillinen keventäminen ja vähintäänkin veronkiristysten välttäminen turvaisi osaltaan myös työntekijän ostovoimaa ja hillitsisi kustannuspaineita. Nimellinen palkankorotus ei työntekijää lämmitä, jos ostovoima sulaa veronkiristyksiin. Esimerkkinä veronkevennysten merkityksestä on se, että 1 prosenttiyksikön kevennys palkansaajan veroprosentissa voi antaa vastaavan ostovoiman kasvun kuin jopa yli 4 prosentin palkankorotus.
Hallitusneuvotteluissa ei tule unohtaa ansiotuloverotuksen kiristymisen estämistä ja työn verotuksen maltillisen kevennyksen tavoittelua. Yhdessä muiden työhön kannustavien toimien kanssa se edistäisi osaltaan 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamista.