Lauri Vuori: Vanheneva Suomi tarvitsee ulkomaisia osaajia
Suomen työmarkkinoilla on viime vuosina tapahtunut jotain, mitä ei ole nähty viiteentoista vuoteen: työikäisen väestön määrä on kasvanut. Suomen väestön ikärakenteen vuoksi työikäinen väestö ehti vähentyä yli vuosikymmenen ajan. Viime vuosien positiivisesta kehityksestä onkin kiittäminen maahanmuuttoa. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaamisen kannalta työllisten määrän kasvu on ehdottoman tärkeää. Työperäisellä maahanmuutolla on tässä merkittävä rooli.
Maahanmuutto on muuttanut Suomen työmarkkinoita jo hyvin lyhyessä ajassa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010, kun työikäisen väestön määrä oli kääntymässä laskuun, ulkomailla syntyneiden työllisten osuus oli 4 %. Viime vuonna osuus oli noussut jo 11 %:iin. Lyhyellä ajalla voimakas maahanmuutto, erityisesti Ukrainasta tulleet tilapäistä suojelua hakeneet, kasvattivat työvoiman määrää. Suomessa syntyneiden työllisten lukumäärä on pysynyt käytännössä samalla tasolla viimeisen viidentoista vuoden ajan.
Samaan aikaan kun työvoiman määrä Suomessa on kasvanut, työllisyysaste on kääntynyt laskuun. Työvoima on kasvanut lyhyellä ajalla nopeammin kuin työllisten määrä, mikä on näkynyt työllisyysasteen laskuna. Maahantulosta työllistymiseen on viivettä, joka lyhyellä aikaa heikentää työllisyysastetta, mutta pidemmällä ajalla kasvattaa työllisyyttä ja elintasoa. Heikko suhdannetilanne ei ole mahdollistanut nopeampaa työllistymistä tällä hetkellä.
TEM:n julkaiseman selvityksen mukaan maahanmuuttajien työllisyysaste vaihtelee paljon maahantulon syyn ja maassa vietetyn ajan mukaan. Työluvalla saapuneiden ja EU-kansalaisten työllisyysaste ylittää Suomessa syntyneiden työllisyysasteen. Perheen tai opiskelun perusteella saapuneiden työllisyysaste saavuttaa Suomessa syntyneiden työllisyyden muutamassa vuodessa ja kansainvälistä suojelua saavien työllistyminen edistyy vauhdilla muutaman vuoden maassaolon jälkeen.
Lyhyellä ajalla voimakas maahanmuutto on laskenut Suomen työllisyysastetta työvoiman määrän kasvaessa. Pidemmällä ajalla maahanmuuttajien työllistymisen ja uuteen kotimaahan sopeutumisen myötä työllisyysaste ja elintaso kasvaa. Lisääntynyt työn tarjonta ei kasvata työttömyyttä pidemmällä ajalla, koska työpaikkojen määrä taloudessa ei ole vakio.
Ilman maahanmuuttoa Suomen työikäinen väestö tulee jälleen vähenemään. Suomalaisten työmarkkinoiden osaamisvajeiden täyttämisen ja yritysten rekrytointiongelmien helpottamiseksi työperusteisen maahanmuuton edistäminen on välttämätöntä. Suomen talouden kääntyessä kasvuun, kasvu ei saa tyrehtyä työvoimapulaan.