Leena Nyman: Tekoälystä talouskasvua yrityksille

Yhteiskunta digitalisoituu kovaa vauhtia, kun käyttöön otetaan uutta teknologiaa ja dataa hyödynnetään entistä enemmän. Tekoäly luo yrityksille myös valtavasti mahdollisuuksia. Edelläkävijäyrityksillä, jotka hyödyntävät tekoälyä liiketoiminnassaan on isot mahdollisuudet voittaa itselleen uusia markkinaosuuksia. Datan parempi hyödyntäminen tekoälyn avulla tehostaa liiketoimintaa ja auttaa meitä digivihreän siirtymän toteuttamisessa sekä uuden liiketoiminnan luomisessa. Tämän myötä syntyy myös uusia osaamistarpeita.

Tällä hetkellä uutta liiketoimintaa tekoälyllä ei juurikaan luoda, jolloin tuottavuuden kasvu menetetään. Pullonkauloiksi yrityksissä muodostuvat näkemyksen puute siitä, mihin suuntaan yrityksen tulisi liiketoimintaansa kehittää sekä osaamisen puute. Tämä voi pahimmillaan luoda tuottavuusesteen, jos uutta osaamista ei saada hankittua.

Viime aikoina työelämän murrosta mietittäessä viitataan usein tekoälyyn sekä sen mukanaan tuomaan työelämän muutokseen. Tekoäly tulee varmasti muuttamaan työarkeamme, sillä tekoäly tehostaa töiden tekemistä, hoitaa suurten datamassojen analysoinnin sekä hoitaa rutiiniluonteiset tehtävät. Tekoälyn käyttökohteet ovat moninaiset – aina tiedon hausta ja analysoinnista puheentunnistukseen sekä prosessien optimointiin. Kaikille lienevät myös tuttuja chatbotit asiakaspalvelun tukena. Yhteistä tekoälyn käytölle tällä hetkellä on se, että sillä tehostetaan olemassa olevaa liiketoimintaa. Tehokkuuden lisääntymisen edellytyksenä on kuitenkin se, että osaamme hyödyntää tekoälyä kukin omassa roolissamme ja työtehtävässämme.

Uusien teknologioiden myötä osaamistarpeemme muuttuvat, mikä haastaa meitä. Tarvitaan jatkuvaa oppimista, jotta pysymme työelämän vaatimuksissa mukana. EK:n jäsenyrityksistä peräti 77 % näkee tekoälyn kaikista potentiaalisimpana teknologiana liiketoiminnalle. Yli 250 henkeä työllistävien yritysten joukossa lukema on peräti 86 %. Suurimpana hyötynä yritykset näkevät tehostuneet liiketoimintaprosessit, uudenlaiset työn tekemisen tavat sekä myyntityön ja asiakaspalvelun asiakaslähtöisen kehittämisen. Pk-yritykset hakevat hyötyä myös parempaan markkinointiin, kun taas suuryritykset hakevat skaalautuvan liiketoiminnan kehittämistä.

Suosituimmat uuden osaamisen hankintatavat yrityksissä ovatkin nykyisten työntekijöiden kouluttaminen sekä työssä tapahtuva oppiminen. Noin kaksi kolmesta yrityksestä pitää näitä ensisijaisina osaamisen hankkimisen keinoina. Yrityksissä onkin herätty ajantasaisten digiosaamisten tärkeyteen – sillä digitaalisessa yhteiskunnassa digiosaaminen nousee keskiöön. Talouskasvua, yrityksiä sekä työntekijöitä ajatellen tarvitsemme panostuksia digitaitoihin, jotta pysymme digitalisaation etujoukoissa jatkossakin.

EK ja muut Pohjoismaisen ministerineuvoston alaisen Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston suomalaiset jäsenet järjestivät webinaarin ”Digiosaamisen kuilut tuottavuuden esteenä – hae opit, miten päästä niistä eroon!” Webinaarin tallenne.