Lotta Nymann-Lindegren: EU-vaikuttamisessa on kyse politiikasta, ei tekniikasta

EU-politiikassakin vaikutamme tehokkaimmin, kun kykenemme tekemään omia aloitteita, tarjoamaan ratkaisuja ja kehittämään kompromisseja. Pelkkä vastustaminen ajaa helposti ulkokehälle, kirjoittaa EK:n uusi EU-asioiden johtaja Lotta Nymann-Lindegren.

Suomen EU-vaikuttaminen nousee säännöllisin väliajoin keskusteluun. Usein kyseessä on tilanne, jossa jokin Suomen kannalta hankala EU-lainsäädäntöehdotus on neuvottelujen kohteena. Hallitukselta vaaditaan toimia tällaisten hankkeiden pysäyttämiseksi tai reivaamiseksi Suomen kannalta parempaan suuntaan. Saatetaan jopa katsoa, että Suomen olisi jo kärkeen tehtävä selväksi, että vastustamme koko hanketta, ja aiomme äänestää siitä vastaan, kun päätöksenteon aika koittaa. Näin lähetettäisiin ”Brysseliin” selkeä viesti, että Suomea on kuunneltava.

Kysymys on kuitenkin huomattavasti monitahoisempi. Vastustuksen liputtaminen kertoo toki (toivottavasti) siitä, että asia on sekä tärkeä että vaikea. Se ei kuitenkaan tarjoa ratkaisua siihen, miten asiassa tulisi edetä. Ajattelutapa on – perinteillemme uskollisena – hieman insinöörimäinen. EU nähdään jonkinlaisena jättimäisenä byrokratiakoneistona, ja jos sinne vain syötetään oikeat, Suomen tilannetta ja oloja asianmukaisesti kuvaavat muuttujat, tuottaa se meidän kannaltamme toimivaa sääntelyä. Ongelmat puolestaan syntyvät siitä, että tätä tietoa ei ole asianmukaisesti tai ajoissa toimitettu EU-päättäjien tietoon. Ei siis ole vaikutettu. Tai jos on, niin huonosti meni. Ei jatkoon. Vastustamme. Kuuntelevat sitten herkemmin seuraavalla kerralla.

Tuskin.

EU:ssa tehdään politiikkaa. Sääntely on vain sen käytännön ilmentymä. Esimerkkiä käyttääkseni: kauttaan lopetteleva von der Leyenin komissio on asettanut tavoitteekseen EU:n ilmastopäästöjen nollaamisen ja digitaalisen edelläkävijyyden. Komission tehtävänä on hakea ratkaisuja, joilla nämä tavoitteet voidaan toteuttaa kaikissa 27 jäsenvaltiossa tavalla, jonka enemmistö voi hyväksyä. Jäsenvaltioiden edellytykset saavuttaa nämä tavoitteet vaihtelevat, niin myös maiden poliittiset näkemykset niihin liittyen. Euroopan parlamentin 703 jäsentä puolestaan tarkastelevat asiaa kukin omien ja puolueryhmiensä poliittisten tavoitteiden näkökulmasta. Se, että neuvottelujen lopputulos ei vastaa Suomen tavoitteita tai lainsäädäntöä ei siis todennäköisesti johdu teknisen osaamisen puutteesta tai siitä, että komissio tai lainsäätäjät eivät ole tunteneet Suomen näkemyksiä asiasta. He ovat kenties vain niistä eri mieltä. Ja kun EU:ssa tehdään määräenemmistöpäätöksiä, voi perusteltukin näkemys jäädä huomiotta, jos sille ei löydy laajempaa kannatusta.

Mitä siis tehdä?

Kaiken lähtökohta on eri osapuolten poliittisten tavoitteiden ymmärtäminen, ja omien, perustettujen näkemysten tarjoaminen ratkaisuhakuisesti. Jos tavoite on oikea, mutta keinot väärät, protestoinnin sijaan kannattaa tarjota vaihtoehtoja. Hoitaa niin sanotusti oma ongelmansa pois alta ajoissa. Jos on havainnut ongelman, johon tarvittaisiin yhteisiä EU-tason ratkaisuja, pääsee omalla esityksellä avaamaan pelin ja varmistamaan paikkansa jatkovalmistelussa.

Vaikuttamispääomaa on tärkeää kartuttaa myös hyvän sään aikana. Tarjota tietoa ja edistää ratkaisua asioissa, jotka kenties omalla kohdalla ovat ongelmattomia tai vähemmän merkittäviä, mutta toisille tärkeitä. Rakentaa yhteistyötä ja edistää keskustelua. Olla se, jonka tuella syntyy diilejä.

Ja jos sitten tulee kohdalle ehdotus, joka on Suomen kannalta aidosti hankala, sitäkin olisi hyvä edistää mahdollisimman pitkälle osana yhteistä ratkaisua. Jos vaikuttamispääomaa on riittävästi, on myös varaa olla kriittinen, kun siihen on aihetta. Aina Suomen kannalta paras lopputulos ei voita. Joskus aivan muut intressit jyräävät. Ei EU ole täydellinen. Hyvin hoidettu vaikuttaminen kannattaa kuitenkin aina.

Jäsenvaltiona Suomi on aktiivinen EU-vaikuttaja. Prosessiosaamista meiltä ei puutu, ja asian tärkeys tiedostetaan. Vahvasta sitoutumisesta EU-vaikuttamiseen kertoo myös pääministeri Orpon hallituksen tuore periaatepäätös Suomen EU-vaikuttamisesta – erinomainen hanke, jolle EK toivoo menestystä.

Palaan kuitenkin vielä politiikkaan. Yksittäisten tavoitteiden tueksi tarvitaan nimittäin myös visio siitä, millaista Eurooppaa haluamme olla rakentamassa.

Tulevat EU-vaalit näyttävät, millaisin poliittisin tavoittein seuraavalle lainsäädäntökaudelle lähdetään. Siksi nyt on aika lyödä omat ratkaisut pöytään. Tässä elinkeinoelämällä on paljon annettavaa, ovathan yritykset sekä kasvun luoja että keskeisessä roolissa sääntelyn toimeenpanossa.  Meille vahva Suomi vahvassa Euroopassa on elinehto globaalin kilpailun puristuksissa. EK julkistaa omat EU-vaalitavoitteemme myöhemmin keväällä, mutta jo nyt voin luvata, että me olemme pelissä mukana. Nurkassa kun on vaikea vaikuttaa.