Lotta Nymann-Lindegren: Suomi kuuluu, näkyy ja vaikuttaa EU-keskustelussa
Suomea kuunnellaan ja meillä on paljon annettavaa Euroopan tulevaisuutta ratkaistaessa. Se on välittynyt tällä viikolla Turun Eurooppa-foorumin keskusteluissa ja siitä kertoo myös komission puheenjohtaja von der Leyenin vierailu tänään Suomessa, kirjoittaa EU-asioiden johtaja Lotta Nymann-Lindegren.
Tällä viikolla Suomen EU-päättäjät ja vaikuttajat ovat kokoontuneet Turkuun, kun Eurooppa-foorumi on juhlistanut Suomen 30-vuotista EU-jäsenyyttä.
Merkkivuotta vietetään poikkeuksellisen levottomissa merkeissä Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa, kauppakiistelyn kiristäessä suhteita Yhdysvaltoihin ja ennätyskuuman kesän muistuttaessa meitä kaikkia siitä, että ilmastotoimiin on pakko panna vauhtia.
EU-jäsenyyden merkitystä kriisit eivät kuitenkaan hälvennä – pikemminkin päinvastoin. Miltä Suomen tulevaisuus näyttäisikään, jos olisimme yksin pohtimassa ratkaisuja näihin haasteisiin?
Onneksemme olemme vahvan, arvopohjaisen yhteisön jäsen, jonka näkemyksillä ja ideoilla on painoarvoa, kun ne nojaavat kokemukseen ja asiantuntemukseen. Venäjän hyökkäyssota on paljastanut paitsi naapurimme todelliset kasvot, myös Euroopan itäisten alueiden strategisen merkityksen koko maanosan turvallisuuden näkökulmasta.
Suomen itärajalla on Euroopan puolustuksen kannalta keskeinen asema, ja se tiedetään nykyisin erittäin hyvin myös Brysselissä. Tästä hyvänä osoituksena viikon toinen eurooppalainen merkkitapahtuma, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin Suomen-vierailu.
Von der Leyen on vieraillut Suomessa jo useita kertoja, ja hänen kiinnostuksensa kertoo siitä, että komission poliittisella agendalla Suomi on nyt poikkeuksellisen korkealla. Ei siksi, että aiheuttaisimme päänvaivaa, vaan siksi, että tarjoamme ratkaisuja.
Ratkaisukeskeinen maine on ollut Suomen etu jäsenyyden alusta saakka, ja siitä kannattaa pitää kiinni. On myös oltava ripeä tarttumaan mahdollisuuksiin, joita meille tarjotaan. EU-rahoitusta on nyt poikkeuksellisen paljon saatavilla esimerkiksi puolustusteollisuuden vahvistamiseen, ja tulevaisuudessa sekä TKI-rahoitus että sotilaallisen liikkuvuuden rahoitus ovat kasvamassa merkittävästi. Poikkeuksellista on myös se, ettei puolustusinvestointeja nyt lueta mukaan julkisen talouden alijäämään.
Ukraina tarvitsee tukea mutta myös investointeja, ja tässäkin peli on nyt käynnissä. Ne, jotka ovat markkinalla ajoissa, pääsevät paalupaikoille. Suomalaisyritysten voimin Ukrainaa voidaan myös rakentaa uudelleen EU-jäsenyyden edellyttämien standardien mukaisesti.
Turun keskusteluissa EU:n merkitys oli vahvasti läsnä, mutta odotukset myös korkealla. Työmarkkinajärjestöjen yhteisessä paneelikeskustelussa (”Maailma muuttuu, pärjääkö Eurooppa?”) nähtiin keskeisenä yhteistyö kestävän kasvun, paremman työelämän, ilmastonmuutoksen ja turvallisuuden kysymyksissä. Euroopan asiat on myös osattava tuoda kansalaisten arkeen tavalla, joka vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja yhteisiä arvoja.
Tässä riittää tehtävää myös seuraaville kolmelle vuosikymmenelle. Aktiivisella vaikuttamisella ja ratkaisukeskeisyydellä on siis kysyntää myös jatkossa!