Mari Haavisto ja Ilkka Oksala Pride-viikolla: Haussa monimuotoisen työelämän esikuva!
Tänä vuonna Helsinki Priden teemana on esikuvat, esikuvana oleminen ja omien esikuvien kiittäminen. Esikuvien avulla jaksamme jatkaa yhteistä työtä yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Miten me kaikki voisimme toimia esikuvina muille työelämässä? Tätä kysyvät EK:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Mari Haavisto ja työelämäjohtaja Ilkka Oksala.
Mari: Minun esikuvani on oma mummini Taimi, joka kuoli vuosi sitten 95-vuotiaana. Taimi oli kotoisin Karjalasta, lähti evakkoon kaksi kertaa ja kassaneitiuran päätteeksi perusti vielä 50-vuotiaana Nokialle oman yrityksen – Laukkusopin. Ehkä juuri evakkous ja yritteliäisyys tekivät Taimista ihmisen, joka ymmärsi muita ja oli valmis hyväksymään erilaisia näkökulmia. Näin tämän hyvin läheltä lapsena, kun vietin aikaa Laukkusopin takahuoneessa mummin palvellessa asiakkaita. Kun muutama vuosikymmen sitten Taimin naapurissa asui lesbopariskunta ja Taimin sanavarastossa ei ollut sellaista sanaa, hän puhui heistä kauniisti naisrakastajina. Vielä kuolinvuoteellakin keskustelin mummin kanssa musliminaisten oikeudesta käyttää huivia. Avarakatseisuus teki mummista esikuvani niin työelämässä kuin elämässä ylipäätään.
Ilkka: Minun esikuvani on Martin Luther King. Olin 3-vuotias, kun hänet murhattiin ja siitä en muista mitään. Muistan kuitenkin, kun hänestä paljon puhuttiin ja kotimme mustavalkotelevisiossa näytettiin, kun hän kertoi, että meidät kaikki on luotu tasa-arvoisiksi. Hän puhui unelmastaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Se unelma elää yhä.
Ihmisten yhdenvertaisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen pitäisi olla itsestäänselvyys kaikkialla maailmassa, mutta valitettavasti se ei sitä ole. Itse asiassa ylivoimainen enemmistö maailman ihmisistä asuu maissa, joissa ihmisoikeuksia ei kunnioiteta. Tässä suhteessa elämme erinomaisessa maassa. Suomessa ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Siinä mielessä Suomi ja suomalainen työelämä voivat toimia esikuvana maailmalla.
Onko kaikki sitten Suomessa hyvin? Ei varmasti vielä ole. Asenteet – niin tiedostetut ja tiedostamattomat – ohjaavat toimintaamme. Sen vuoksi on erittäin tärkeä julkisesti puhua yhdenvertaisuudesta ja Pride-tapahtuma tarjoaa meille kaikille tähän erinomaisen tilaisuuden.
Seksuaalivähemmistöihin suhtautuminen on meillä paljon parantunut, mutta vielä on paljon työtä tehtävä todellisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Suomalaiset yritykset ja EK niiden edunvalvojana haluaa olla mukana tässä työssä. Aivan erityisesti vastuullamme on suomalaisen työelämän kehittäminen niin, että Työ ei syrji.
Mari: Ongelmien korjaaminen lähtee tosiasioiden tunnustamisesta. Kun puhumme vaikka vähemmistöistä työelämässä, meidän on kaikkien hyvä tunnistaa ja tunnustaa, että katsomme tilannetta aina omien linssiemme läpi. Esimerkiksi johtajina rekryämme helposti itsemme kaltaisia ihmisiä, ja pidämme itsemme kaltaisia vahvuuksia arvossa. Tällöin vähemmistöjen vahvuudet saattavat jäädä vaille huomiota.
Miksi tämä on ongelma? Ensinnäkin on pelkästään inhimillisesti oikein ajaa yhdenvertaisuutta, mutta se on myös taloudellisesti kannattavaa. Meillä ei ole varaa olla suvaitsemattomia. Meillä ei ole varaa siihen, että työtä saisi tehdä vain tietynlaiset ihmiset.
Jos liiketoiminnassa tavoittelemme monenlaisia kohderyhmiä ja toivomme, että palveluitamme käyttävät kaikki ihmiset – eivät vain 50-vuotiaat Helsingissä asuvat heteromiehet – meidän kannattaa myös kuunnella ja antaa vaikutusmahdollisuuksia monenlaisille ihmisiä. Tällöin erilaisia palveluita ja tuotteita pitää olla suunnittelemassa, valmistamassa, myymässä ja markkinoimassa monenlaiset ihmiset. Vain näin voimme tavoittaa erilaisten kohderyhmien monimuotoiset tarpeet.
Kun tunnustamme, että katsomme maailmaa omien linssiemme läpi, on myös mahdollista alkaa nähdä erilaisuutta. Työelämässä osaamisen ja työn kohtaaminen on tärkeää. Monet yritykset ovatkin jo ottaneet käyttöön anonyymin rekrytoinnin, joka mahdollistaa keskittymisen vain osaamisen ja kokemuksen arviointiin – ilman esimerkiksi nimen, etnisen taustan, ihonvärin, seksuaalisen suuntautumisen tai iän taakkaa.