Häkämies HS:n Vieraskynässä: Markkinatalous toimii, kun säännöt ovat reilut

Talouden ja työllisyyden edistäminen vaatii viisaita päätöksiä, kirjoittaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies Helsingin Sanomissa.

Sosialismi koki konkurssin, ja kommu­nistinen Kiinakin kasvaa nykyisin markkina­talouden opein. Globaali markkina­talous on nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä paremman elintason piiriin. Markkina­talous on voittanut alaa, mutta uudistamista sekin kaipaa.

Kapitalismia ja markkinataloutta on arvioitu ja arvosteltu kiihtyvään tahtiin. Johtavat amerikkalaiset yritysjohtajat ottivat viime syksynä kantaa sen puolesta, että yritysten on huolehdittava muidenkin kuin osakkeenomistajien eduista. Uusimmassa OP:n suuryritystutkimuksessa 72 prosenttia yritysjohtajista katsoi, että heidän yrityksensä tehtävänä on ratkoa myös yhteiskunnallisia ongelmia. Vuotta aiemmin tätä mieltä oli 56 prosenttia johtajista.

Vastuullisuus sisältyy omistaja-arvon lisäämiseen – vastuullisuudessa reputtaminen pääsääntöisesti leikkaa yrityksen kasvua ja myös arvoa.

Muualta maailmasta kantautuva keskustelu kasvavista tuloeroista ja sosiaalisen nousun mahdottomuudesta tuntuu Suomessa vieraalta, ja sitä se onkin. Kansainvälisissä vertailuissa tuloerot ovat Suomessa pieniä ja sosiaalinen liikkuvuus suurta. Vaatimukset tuloerojen suuremmasta tasaamisesta ovat Suomessa outoa tuontitavaraa.

Suomalaiset ovat tyytyväisiä hyvinvointiyhteiskuntaan, mutta se on toteutettu varsin vahvalla tulon­tasauksella. Valitettavasti hyvinvointiyhteiskuntaa rahoitetaan nyt enenevästi myös velanotolla.

Nykyinen hallitus suosii valtio­johtoisuutta yrittäjyyden ja valinnanvapauden kustannuksella. Se on väärää politiikkaa. Meillä on vielä tehtävää siinä, että Suomessa ymmärretään ja hyväksytään markkinatalouden ja yritysten keskeinen rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin luojana. Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista, mutta se säilyy sellaisena vain yksityisen sektorin työpaikkojen kautta.

Talouden ja työllisyyden edistäminen vaatii viisaita päätöksiä. Suomen ikäsidonnaisten menojen kasvu vaatii huomattavasti nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja suurempaa talouskasvua. Julkisten menojen ja velan lisääminen johtaa ­joko veronkorotuksiin tai eläkemaksujen nostoon, ehkä molempiin.

Suomi tarvitsee markkinoiden avaamista ja kilpailun lisäämistä, mutta reiluilla säännöillä. Jos yhteiskunnan tai kuluttajien etu puoltaa esimerkiksi monopolialojen avaamista, monopolille ei ole perusteita. Valtion omistusta valtionyhtiöissä tulee myös hallitusti liudentaa, ja osa yhtiöiden myynnistä saaduista varoista tulee kohdentaa uuden kasvun tukemiseen, kuten tutkimukseen ja kehitykseen sekä liikenneverkkoihin.

Uudistuvassa markkinataloudessa valtaa pitää antaa kuluttajille. Hyvä esimerkki vastuullisesta kilpailun lisäämisestä oli vahvojen oluiden ja siidereiden myynnin salliminen vähittäismyynnissä. Terveyspelottelijoiden uhkakuvat eivät toteutuneet, eikä alkoholin kulutus kasvanut räjähdysmäisesti. Vapautus tapahtui vastuullisesti.

Terveys- ja hoivamenojen kasvu haastaa meidän taloutemme. Suomessa on käyty kovaa keskustelua yksityisten yritysten roolista hoivapalveluissa, ja nykyinen hallitus on voimakkaasti etukenossa julkisten palvelujen puolesta. Yksityistä sektoria tarvitaan terveys- ja hoivapalvelujen tuottamisessa, mutta näillä aloilla tarvitaan sääntöjä, joita tulee myös valvoa.

Ilmastomuutoksen torjunta on aikamme suurin haaste. Kansain­välinen uusiutuvan energian järjestö Irena on arvioinut, että työ ilmastonmuutosta vastaan vaatii yli sadan biljoonan euron investoinnit puhtaampaan teknologiaan vuoteen 2050 mennessä. Valtiot eivät pysty investoimaan tarkoitukseen tuollaisia summia, joten markkinavoimat tulee valjastaa reiluilla säännöillä mukaan.

Myös suomalaisille yrityksille avautuu puhtaan teknologian ratkaisuissa suuria liiketoimintamahdollisuuksia, erityisesti Suomen rajojen ulkopuolella.

Vapaakaupan ansiosta Suomi on hyötynyt globalisaatiosta enemmän kuin moni muu maa. EU:n kauppapoliittista toimintakykyä tulee vahvistaa huolestuttavista kauppapolitiikan tuulista huolimatta

Suomi ei kaipaa lisää valtiojohtoisuutta, vaan markkinataloutta reiluilla säännöillä. Tehokas markkinatalous lunastaa paikkansa, kun sen hedelmät hyödyttävät koko yhteiskuntaa.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla