Mikael Ohlström bloggaa: Pariisin ilmastosopimukselle vauhtia Marrakeshista
Tänään käynnistyi Marokossa YK:n ilmastokokous. EK:n energia- ja ilmastoasiantuntija seuraa paikan päällä eritoten hiilipäästöjen markkinamekanismin etenemistä.
Vajaa vuosi sitten Pariisissa syntynyt laaja ilmastosopimus astui virallisesti voimaan viime perjantaina, juuri sopivasti ennen Marokon Marrakeshin COP22-kokouksen alkua. Yllättävänkin nopea ratifiointiprosessi antaa sopivan alkupotkun tänään käynnistyneelle ilmastokokoukselle, töitä neuvottelijoilla nimittäin riittää jatkossakin!
Askelia kohti Pariisin-sopimuksen toimeenpanoa
Nyt on siis keskityttävä Pariisin sopimuksen toimeenpanovaiheeseen. Ensivaiheessa se tarkoittaa pelisääntöjen sopimista lukuisille asioille. Tärkeimpiä niistä ovat päästöjen mittaus-, raportointi- ja verifiointijärjestelmän luominen (ns. MRV) sekä uuden markkinamekanismin kehittäminen hiilipäästöjen hinnoittelemiseksi.
Nämä ovat elintärkeitä edellytyksiä sille, että päästövähennysten edellyttämät jätti-investoinnit pääsevät tarvittavalla laajuudella liikkeelle kaikkialla maailmassa. Myös köyhemmille maille annettava ilmastorahoitus tulisi sitoa läpinäkyvään todentamiseen rahoituksen käyttökohteista.
Itse aion seurata Marrakeshissa erityisesti hiilipäästöjen hinnoitteluun soveltuvan markkinamekanismin valmistelua. Siinä olisi päästävä ainakin hyvään alkuun, jotta asiasta päästäisiin ratkaisuun viimeistään seuraavissa COP-kokouksissa. Aiheesta järjestetään myös paljon erilaisia sivutapahtumia, joihin osallistun ensimmäisellä viikolla. Jälkimmäisen viikon seuraan neuvotteluja sitten etänä Suomesta.
Metsienkäytön laskentasäännöt Suomen kohtalonkysymys
Marrakeshissa voi nousta esille myös kysymys ns. maankäyttösektorin laskentasäännöistä, joilla mitataan hiilinielujen eli metsien käyttöä. Samaa kysymystä ratkotaan parhaillaan myös EU:n sisällä, kun komission heinäkuisen LULUCF-esityksen lainsäädäntöprosessi etenee.
Sekä EU:n että YK:n tasolla on olennaista välttää Durbanin ilmastokokouksen epäoikeudenmukainen päätös, jonka mukaan metsien käyttöä mitataan nyt vain pinta-alaan tuijottaen. Todellisuudessa tulisi mitata metsien kokonaistilavuuden kehitystä, joka Suomessa todistettavasti jatkuvasti kasvaa hyvän metsienhoidon ansiosta. Ja koska Suomi aktiivisesti kasvattaa metsien eli hiilinielujen määrää, olisi tämä luonnollisesti luettava meille eduksi eikä suinkaan rokotettava siitä, kuten Durbanissa päätettiin. Epäkohdan korjaaminen on iso asia metsärikkaille maille ja pelissä on Suomen koko bio- ja energiataloutemme tulevaisuus.
EU-tasolla on lisäksi kohtalonkysymyksenä vertailuvuosi, johon tulevaa metsänkäyttöä ja metsien hiilivarastoa verrataan. EU:n esittämä historiatietoihin perustuva malli olisi Suomen kannalta mahdollisimman epäedullinen ja epäreilu, kun pyrkimyksenä on kasvattaa biotaloutta ja metsien kestävää käyttöä.
Mikael Ohlström raportoi Marrakeshin kokouksesta 7. – 12.11. myös Twitterissä, seuraa tunnuksella @MikaelOhlström
Pariisin ilmastosopimuksen tilanne
- Pariisin ilmastosopimuksen on nyt ratifioinut lähes 100 valtiota kaikkiaan 193 allekirjoittaneesta.
- Ratifioineiden maiden kasvihuonekaasupäästöt kattavat 69 % maailman päästöistä.
- Suomikin saa oman ratifiointiprosessinsa päätökseen tällä viikolla, joten Suomi voi osallistua Marrakeshin COP22-kokouksen yhteydessä myös Pariisin sopimuksen avajaisistuntoon 15.11.