Sari Siitonen bloggaa: Pariisin ilmastosopimus luo kysyntää puhtaille ratkaisuille

Tämä päivä (4.11.2016) jää historiaan Pariisin ilmastosopimuksen voimaantulon ansiosta. Sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 asteessa ja pyrkiä rajoittamaan nousu 1,5 asteeseen. Onnistuuko tämä? Kuluttajien asenteet ovat keskeisessä roolissa.

Johtaja Sari Siitonen vastaa EK:ssa Kestävä liiketoiminta -vastuualueesta.
Johtaja Sari Siitonen bloggaa Pariisin ilmastosopimuksesta.

Suomen osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vajaat kaksi promillea. Usein kuuleekin sanottavan, ettei meidän tekemisillämme ole mitään merkitystä maailman ilmaston kannalta. Väärin!

Olemme tähän mennessä onnistuneet vähentämään päästöjämme reilulla viidenneksellä vuoden 1990 tasosta. Tämä on saatu aikaan lukuisilla erilaisilla toimilla ja teknologioilla. On parannettu energiatehokkuutta ja korvattu fossiilisten polttoaineiden käyttöä uusiutuvilla.

Uskon, että pystymme löytämään yhä puhtaampia ratkaisuja, joiden avulla voimme saavuttaa myös vuodelle 2030 asetetut EU-tavoitteet. Tarvitsemme lisää päästötöntä energiaa, uusia tapoja liikkua ja ilmastoystävällisempää ruokaa. Pian valmistuvassa energia- ja ilmastostrategiassa tulisi panostaa uusien innovaatioiden kaupallistamiseen ja suunnata mahdolliset tuet kokeilu- ja demonstraatiohankkeisiin.

Kurkotetaan myös vientimarkkinoille

Muutokset meidän kuluttajien asenteissa ovat ratkaisevassa roolissa uusien markkinoiden synnyttämisessä. Ja yritykset puolestaan vastaavat kasvavaan kysyntään entistä vähäpäästöisemmillä tuotteilla ja palveluilla. Kysymys kuuluukin, toimivatko nämä yritykset Suomessa ja luodaanko näillä tuotteilla ja palveluilla arvoa Suomeen? Ja kuinka paljon?

Jos lähdemme optimoimaan ratkaisuja omalle promilleluokan markkinallemme, saatamme hukata lupaavana pidetyt cleantechin vientinäkymät. Onneksi meillä on hienoja esimerkkejä niin suurten kuin pienten yritysten maailman valloituksesta.

Ainakin vähäpäästöisiä laivoja rakennetaan Suomessa. Ja osataan täällä tehdä uusiutuvia liikenteen polttoaineita ja miettiä uusia palvelukonsepteja vaikkapa led-valaistukseen tai optimaaliseen jätekeräykseen.

Maailmassa tulee olemaan entistä enemmän datakeskuksia, nettikauppoja, aurinkopaneeleja, sähköautoja… Yhä useampia tuotteita on mahdollista hankkia palveluna ilman tarvetta omistaa kaikkea itse. Onnistummeko tekemään ylijäämälämmön hyödyntämisestä, logistiikan optimoinnista ja tehokkaista sähköautojen latausjärjestelmistä uutta kestävää bisnestä kansainvälisille markkinoille?

Toivottavasti! Panostamalla innovaatiotoimintaan ja turvaamalla yrityksille korkeatasoiset kansainvälistymispalvelut pääsemme nopeammin eteenpäin. Näin voimme kasvattaa positiivista hiilikädenjälkeämme, ja Suomi voisi olla paljon kokoaan suurempi toimija kasvavilla ilmastomarkkinoilla.

Myös kiertotalous auttaa vähentämään päästöjä. Tutustu suomalaisiin kiertotalouden esimerkkeihin täältä.

Kommentit

Kommentoi