Asetus selkiyttää työterveyshuollon pakollisten ja vapaaehtoisten palvelujen kahtiajakoa

Valtioneuvoston tänään päivitetyssä työterveyshuoltoasetuksessa on säädetty aikaisempaa selkeämmin, mitä palveluja työnantajan on pakko järjestää ja mitkä palvelut ovat harkinnanvaraisia. Jatkossa työnantajalle pakollinen ja työnantajalle vapaaehtoinen työterveystoiminta on eriteltävä omiksi kokonaisuuksiksi työterveyshuollon sopimuksissa. Palvelujen kahtiajaon täsmentäminen auttaa työnantajia työterveyshuollon kustannusten hallinnassa.

Työterveyshuoltoasetuksen uudistaminen lähti liikkeelle palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöjen pyynnöstä. Esimerkiksi terveystarkastusten ja työkyvyn ylläpitoon tähtäävien toimien pakollisuudesta on ollut epäselvyyttä. Harkinnanvaraisesti järjestettäviä terveystarkastuksia ovat esimerkiksi iän perusteella tehtävät tarkastukset.

Työkyvyn ylläpitäminen on ensisijaisesti työnantajan omaa toimintaa. Esimerkiksi selkäkipuiselle mahdollistetaan työskentely välillä seisten ja välillä istuen tai uupuneen työtaakkaa kevennetään. Työnantajan tulee kuitenkin käyttää työterveyshuollon asiantuntijuutta, mikäli sisäiset toimenpiteet eivät ole riittäviä tukemaan työntekijän työkykyisyyttä. Päällekkäistä työtä ehkäistään selkeyttämällä riskinarvioinnissa ja työpaikkaselvityksissä, mitkä tehtävät ovat työnantajan vastuulla ja missä tarvitaan työterveyshuollon asiantuntemusta.

Työterveyshuollon kustannusten korvaamista ei muuteta. Korvausten saaminen perustuu jatkossakin työterveyshuoltolain ja hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä annetun asetuksen mukaiseen toimintaan. Toisin kuin joskus on ajateltu, korvauksen saaminen ei edellytä palvelujen hankkimista vain yhdeltä palveluntuottajalta.

Asetusmuutos hyväksyttiin valtioneuvostossa 11.6.2026. Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Työnantajilla ja palveluntuottajilla on aikaa vuoden 2029 alkuun saakka eritellä palvelut pakollisiin ja vapaaehtoisiin työnterveyshuollon sopimuksissa.