Mikko Helander, Kesko: Hälytyskellojen pitäisi soida, kun suhdannehuipulla veroaste on korkea

29.01.2019

Keskon pääjohtaja peräänkuuluttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun kokonaiskuvaa Suomen asemasta globaalisti kilpaillussa maailmassa. Suomen julkista sektoria pitäisi Helanderin mukaan kutistaa kilpailukyvyn nimissä.

Globaalissa markkinataloudessa kilpailukyvystä täytyy pitää huolta. Ajatus iskeytyi nuoren Mikko Helanderin tajuntaan paperikoneiden myyntireissuilla pari vuosikymmentä sitten, eikä se ole jättänyt Helanderia sen jälkeen rauhaan.

Oivallus oli iso. Koulussa 1970–80-luvuilla Helanderille oli vielä opetettu, että Suomi on sekatalousjärjestelmä, jonkinlainen sekoitus kapitalismia ja sosialismia. Valmetilla työskennellyt diplomi-insinööri näki maailmalla, millaista vapaa kilpailu on, ja mitä siinä pärjääminen vaatii. Valmetilta hän siirtyi metsäteollisuuteen, joka on aina ollut luitaan ja ytimiään myöten kansainvälisesti kilpailtua.

– Neuvottelimme samoista kaupoista kuin amerikkalaiset ja saksalaiset kilpailijat. Siinä jos missä avautuu, miten raakaa globaali kilpailu on. Myytiin sitten paperikoneita Kiinassa tai sellutehdasta Etelä-Amerikassa, mitkään sankariteot eivät auta, jos oma kilpailukyky ei ole kohdallaan. Hommaa ei pysty pelastamaan, Helander muistuttaa.

Tänä päivänä Keskon pääjohtaja ja EK:n hallituksen jäsen on kiihkeä markkinatalouden puolestapuhuja. Globalisaatio ja markkinatalous ovat mahdollistaneet Suomelle elintason nousun, maailman huippua oleva koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan mittavat tukiverkot. Kaikesta globalisaatiopuheesta huolimatta markkinatalouden ja kilpailukyvyn merkitystä ei ole Helanderin mielestä vieläkään Suomessa sisäistetty.

– Me olemme kaikilla mittareilla etuoikeutettuja. Mutta se ei ole itsestäänselvyys. Hyvä pitää ansaita uudestaan kehittämällä yhteiskuntaa koko ajan. Edelleen on tehtävä ratkaisuita, jotka kasvattavat suomalaisen työn tehokkuutta.

Viime aikoina useat talousennustajat ovat kääntyneet pessimistisemmiksi talouskehityksen suhteen. Kasvun aika on jäämässä tällä kertaa lyhyeksi. Helanderia taantuma ei sinänsä huolestuta. Huonoja suhdanteita on aina. Ne seuraavat hyviä väkisin.

– Oleellista on se, miten hyvin eri suhdanteissa pärjäämme kilpailijoihimme. Omilla kansallisilla ratkaisuilla voidaan keskeisesti vaikuttaa siihen, pärjäämmekö suhteessa Ruotsiin tai Saksaan. Niiden maiden joukko, joiden kanssa suomalaiset yritykset kilpailevat, on lopulta aika pieni. Tälle joukolle pitää pärjätä.

Korkealla verotuksella ylläpidetään suurta julkista sektoria

Helander peräänkuuluttaa julkisen sektorin keventämistä ja kevyempää verotusta kilpailukyvyn nimissä.

– Korkea veroaste on seurausta siitä, että pidämme yllä suurta julkista sektoria. Se heikentää kilpailukykyä kilpailijamaihin verrattuna. Tämä asia pitäisi ymmärtää yhtenä kokonaisuutena.

Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat vuonna 2018 Euroopan komission talousennusteen mukaan noin 53 prosenttia. EU-maista Suomen edellä on vain Ranska. Ruotsissa ja Tanskassa osuus on noin 47 prosenttia, Saksassa noin 43.

Julkinen sektori hoitaa Suomessa paljon sellaisia tehtäviä, jotka muualla ovat yksityisten hallussa. Suomalaisista noin joka neljäs on julkisella sektorilla töissä.

– Näistä asioista pitäisi puhua enemmän ja kansantajuisemmin, sekä poliitikkojen että yritysjohtajien. Keskusteluissa ei katsota isoa kuvaa. Vaalitenteissä keskustellaan teemoista yksitellen. Ensin puhutaan verotuksesta. Onko se liian matala vai korkea? Sitten puhutaan sotesta. Onko se hyvä vai huono? Sitten puhutaan monopoleista. Kannatatteko niitä vai ette? Kokonaiskuva, Suomen tulevaisuus ja asema globaalissa taloudessa, se jää näissä keskusteluissa ohueksi ja jättää tilaa populismille, jossa yksi sanoo, että kiristetään verotusta ja toinen, että kevennetään. Seurauksista ei keskustella, Helander sanoo.

Veroaste hirvittää Helanderia.

– Kunnat ja valtio keräävät veroja pää punaisina, mutta silti verotulot eivät riitä, vaan velkaa joudutaan ottamaan edelleen. Varoituskellojen pitäisi soida, kun suhdannehuipulla veroaste on näin korkea. Nyt pitää uskaltaa tehdä isompia remontteja koko systeemiin.

Monopoleja ei tunnisteta

Viime vuosina on Helanderin mukaan tehty hyviä päätöksiä, jotka ovat vieneet maata oikeaan suuntaan. Osansa kehuista saavat niin hallitus kuin kummatkin työmarkkinaosapuolet.

– Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi on tehty paljon hyviä ratkaisuita kautta linjan. Suomalaisen yhteiskunnan ja työn kilpailukykyä on parannettu, esimerkkinä kilpailukykysopimus.

Tekemistä riittää. Markkinatalous tarvitsee vapaata kilpailua, ja siihen tarvitaan uusia avauksia. Helander lähtisi keventämään julkista sektoria purkamalla monopoleja.

– Suomi on edelleen monopolien luvattu maa verrattuna moniin Euroopan maihin.

Kauppamies Helanderia tietysti kalvavat eniten valtion alkoholimonopoli ja yksityisen sektorin apteekkimonopoli. Mutta hän näkee ongelmia myös terveydenhuollossa ja energiasektorilla, jossa kuntien omistamat energiayhtiöt tuottavat ja välittävät kaukolämpöä kunnallisissa verkoissa. Helander pitää tärkeänä, että toimenpiteitä sääntelyn vähentämiseksi ja monopolien purkamiseksi jatketaan.

– Sekä yksityiset että julkiset toimijat ovat vanhojen rakenteiden puolesta barrikadeilla. Ei vähiten sen takia, että niihin yhdistyy paljon valtaa, taloudellisia intressejä ja vuosikymmenien saatossa saavutettuja asemia.

Helander muistuttaa, että monopolit on rakennettu aikana, jolloin omaa tekemistä voitiin suojella tullimuureilla.

– Ne toimivat, kun rajat olivat kiinni. Niin tekivät muutkin maat. Mutta se on mennyttä maailmaa. Kaikki toimenpiteet, jotka purkavat monopoleja ja vauhdittavat kilpailua, ovat nyt tärkeitä. Vapaa kilpailu on paras keino edistää työn tuottavuuden paranemista. Monopolit ylläpitävät tehottomuutta.

Oppia Kiinasta

Helander ei kaipaa tullimuureja Keskonkaan suojaksi, pitämään Amazonia pois sen tontilta. Koko ajatus naurattaa Helanderia – niin kuin muukin keskustelu Amazonin ympärillä.

– Sitä kysytään usein, että mitä sitten kun Amazon tulee. No Amazon on tullut jo, niin kuin monta muutakin kansainvälistä verkkokauppaa.

Helander sanoo, että kilpailu Amazonin kanssa on pakottanut Keskon uudistumaan, mutta se on tehnyt vain hyvää.

– Kaupallinen menestyksemme on nyt parempaa kuin vuosikymmeniin. Olemme uudistuneet varmaan nopeamminkin kuin itse uskoimme. Uudistuminen on paras keino pärjätä. Se on myös toimivaa markkinataloutta.

Taivastelun sijaan Helander mieluummin hakee oppia kansainvälisiltä jäteiltä. Kesko vie Aasian markkinoille suomalaisia tuotteita yhdessä kiinalaisen verkkokauppajätti Alibaban kanssa. Samalla Kesko oppii Alibabalta. K-ryhmän uusittuun, kolmannen sukupolven ruoan verkkokauppaan hyödynnettiin Alibabalta saatuja oppeja.

– Ja se on saanut valtavan hyvän vastaanoton! Kasvuluvut ruoan verkkokaupassa ovat olleet 100 prosenttia. Alibaba-yhteistyö on opettanut, miten kotimaisesta verkkokaupasta saadaan sellainen, että se koukuttaa ja houkuttaa, Helander kehuu.

Helander sanoo, että yhteistyö on antanut keskolaisille mahdollisuuden ymmärtää myös sitä, mikä maailman suurimmalle kansalle on kuluttajina tärkeää.

– Olemme iloisia siitä, että tätä kautta olemme voineet avata monille suomalaisille elintarvikeyrityksille väylän Aasiaan. Meille tämä on hyvä start-up, ja mietimme koko ajan, miten viemme sitä eteenpäin. Mutta emme me tästä mitään miljardibisnestä hae.

Helander ihmettelee viime aikaista keskustelua Suomen muuttumisesta tytäryhtiötaloudeksi. Se sai syksyllä vauhtia useista yrityskaupoista, erityisesti urheilubrändiyhtiö Amer Sportsin myynnistä kiinalaisille sijoittajille.

– Pääomien, tavaroiden, ihmisten ja työn vapaa liikkuminen on tärkeä osa globalisaatiota. Se on lähtökohtaisesti kaikkien edun mukaista. Ennemminkin ongelma on se, ettei Suomi houkuttele tarpeeksi ulkoismaista pääomaa ja investointeja.

Hän muistuttaa, että supisuomalaiseksi mielletyn Keskon vaihdetummasta b-osakkeesta noin 50 prosenttia on ulkomaalaisomistuksessa.

– En näe tässä sellaista mörköä, kuin siitä on tehty. Omistusrakenne ei ole se olennainen kysymys, vaan se, millainen paikka Suomi on pyörittää isoa yhtiötä. Suomalainen omistus ei estä pääkonttorin siirtämistä muualle ja toisinpäin. Yhtiön ei tarvitse lähteä Suomesta, vaikka sen omistus olisi muualla.

Suomi huomenna -juttusarjassa esitellään EK:n hallituksen jäseniä 

Teksti: Merja Mähkä