Miksi EU:ssa tarvitaan sosiaalidialogia?
EU-tason sosiaalidialogilla tarkoitetaan yleisesti EU-tason työnantajien ja työntekijöiden kattojärjestöjen vuoropuhelua.
Suomessa työelämälainsäädäntö valmistellaan kolmikantaisesti. EU-tason työmarkkinaosapuolten kuuleminen lainsäädäntöehdotusten valmisteluvaiheessa ja niiden mahdollisuus aloittaa neuvottelut ovat vastaavanlainen toimintatapa EU:ssa.
**************************
EU:n perussopimuksen mukaan komissiolla on velvollisuus kuulla EU-tason työmarkkinaosapuolia työelämän ja sosiaalipolitiikan alueeseen kuuluvista asioista ennen lainsäädäntöehdotuksen antamista. Kuulemisen ensimmäisessä vaiheessa komissio hakee työmarkkinaosapuolten näkemyksiä EU toimen tarpeellisuudesta ja sen yleisistä suuntaviivoista. Toisessa vaiheessa työmarkkinaosapuolia kuullaan suunnitellun aloitteen sisällöstä.
Työmarkkinaosapuolet voivat ilmoittaa konsultaation kuluessa haluavansa aloittaa neuvottelut kyseisestä aiheesta. Tällöin komissio pysäyttää oman valmisteluprosessinsa neuvottelujen ajaksi. Työmarkkinaosapuolilla on 9 kuukautta neuvotteluaikaa. Jos neuvotteluissa päästään sopimukseen, tuloksena on usein ollut ns. autonominen puitesopimus, joka pannaan täytäntöön kansallisella tasolla työmarkkinaosapuolten valitsemalla tavalla. Puitesopimus voidaan panna täytäntöön myös direktiiviehdotuksella.
Työmarkkinaosapuolten neuvottelujen tuloksena ovat syntyneet mm. vanhempainlomaa koskeva puitesopimus sekä etätyötä koskeva autonominen puitesopimus.
**************************
EU-tason kattojärjestöt ovat lisäksi sopineet kaksi- tai kolmevuotisista itsenäisistä työohjelmista vuodesta 2003 lähtien. Nykyinen työohjelma kattaa vuodet 2012 – 2014. Sen puitteissa työmarkkinaosapuolet ovat mm. sopineet nuorisotyöllisyyttä koskevasta toimintaohjelmasta. Vastikään on myös aloitettu neuvottelut, joiden tavoitteena on laatia syväanalyysi eurooppalaisten työmarkkinoiden toimivuudesta.
Yhteyttä pidetään myös korkean tason EU-päättäjiin. EU-tason työmarkkinaosapuolet esimerkiksi osallistuvat kaksi kertaa vuodessa järjestettävään sosiaalihuippukokoukseen, jossa ne tapaavat komission puheenjohtajan, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan sekä kulloisenkin EU:n puheenjohtajuutta hoitavan maan ja kahden seuraavan puheenjohtajamaan ministerit.
**************************
EU-tason työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelua onkin jatkettava ja kehitettävä. Ne jäsenjärjestöineen tuntevat parhaiten kansallisten järjestelmien vahvuudet ja heikkoudet sekä kehittämistarpeet.
EU:n työelämäsääntely on jo nykyisellään hyvin kattavaa (noin 70 direktiiviä) ja vaikuttaa merkittävästi kansallisen työlainsäädännön sisältöön. Siksi on tärkeää, että EU lainsäädäntöä valmistelevilla virkamiehillä olisi käsitys työpaikkojen arjesta ja ymmärrystä työelämän tarpeille. Työmarkkinaosapuolilla ja sitä kautta niiden jäsenyrityksillä on tämän tiedon ja kokemuksen viestimisessä tärkeä rooli.
**************************
Työmarkkinaosapuolet:
BUSINESSEUROPE, joka on elinkeinoelämän ja työnantajien kattojärjestö Euroopan tasolla. Siihen kuuluu 41 kansallista järjestöä 35:stä Euroopan maasta, julkisen sektorin työnantajia edustava CEEP, pk-yrityksiä edustava UEAPME sekä eurooppalaisten ammattiliittojen keskusjärjestö ETUC (Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY).