Miksi työterveyshuollon osaaminen jätetään korona-jäljityksessä käyttämättä?

Koronan toinen aalto näyttää paraikaa voimaansa. Syksyn haasteeksi on noussut jäljityksen viiveet. Testivastauksen jälkeen altistuneiden tavoittaminen voi kestää useita päiviä ja kaikkia ei tavoiteta lainkaan.

Jos viiveille ei tehdä mitään, voimme ajautua nopeasti lock downiin. Joudumme ehkä sulkemaan suuren osan elinkeinoelämää ja yhteiskunnan palveluita, ja sitä emme välttämättä kestä.

THL:n johtaja Mika Salminen peräänkuuluttaa yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä. Samalla asialla on myös elinkeinoelämä. Mistä siis kiikastaa; miksi asiat eivät etene?

Jäljittäjiä on koulutettu runsaasti, mutta edelleenkään toimeksiantoja ei tule työterveyshuollolle. Siellä on paras työolosuhteiden tuntemus. Muu terveydenhuolto pystyisi keskittymään koronan aikana paisuneen hoitovelan lyhentämiseen. Esimerkiksi kouluterveydenhoitajia kaivataan kipeästi nyt kouluissa, ei soittelemassa koronapotilaille.

Jos nykyinen lainsäädäntö estää työterveyshuollon palvelujen käytön jäljityksessä, lakia on muutettava. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö terveystietoja työkseen käsittelevä henkilökunta hoitaisi myös korona-altistuneiden jäljittämisen ammattitaitoisesti ja kunnialla.

Koronavilkkuun lisää tehoa

Suomalaiset kehittivät nopeasti tehokkaan applikaation hillitsemään koronan leviämistä. Koronavilkku on jo 2,7 miljoonan suomalaisen puhelimessa. Jos olet altistunut koronalle, saat hälytyksen ja voit ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon ja saat toimintaohjeet.

Parannettavaa kuitenkin jäi. Positiivisen tuloksen saanut henkilö varoittaa muita syöttämällä puhelimeensa koodin, jonka voi kuitenkin saada vasta terveydenhuoltoviranomaisen yhteydenoton jälkeen. Aikaa kuluu ja viivettä syntyy, jos koronatesti onkin tehty yksityisessä terveydenhuollossa.

Viiveiden minimointi on avainasemassa koronan hillitsemisessä. Jos koodin saamiselle ja tietojen vaihdolle on lakiperusteisia esteitä, lakia on tältäkin osin muutettava. Määräaikaiset lakimuutokset voitaisiin viedä eduskuntakäsittelyn läpi muutamassa viikossa.

Työpaikoilla ei ole hyödyllistä ryhtyä juridisiin kädenvääntöihin vilkun käytöstä. On jokaisen etu, että altistukset havaitaan, sairastuneet hoidetaan ja että työt tulevat tehdyiksi. Etätyö ja muut järjestelyt voivat monissa tapauksissa taata sen, että työ jatkuu myös tuloksia odotellessa.