Minna Ojanperä: ”Nyt jos koskaan – investoinnit liikkeelle!”

Ukrainan kriisin varjossa Suomella on entistä painavammat syyt parantaa asemaamme investointikohteena. Tehdään kaikki, mikä on omissa käsissämme. EK ajaa investointien lupakäsittelyjen vauhdittamista kaikella tarmolla. On elintärkeää saada myös viranomaiset mukaan ratkaisemaan hitaiden investointiprosessien juurisyitä. Aiheesta bloggaa ympäristölainsäädäntöön erikoistunut uusi asiantuntijamme Minna Ojanperä, joka vastaa EK:n Investoinnit liikkeelle -hankkeesta.

Venäjän laajamittainen, sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan heiluttaa vakavasti eurooppalaista ja kansainvälistä turvallisuusjärjestelmää. Tapahtunut vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin. Emme vielä tiedä miten, vain muutos on varmaa. Tämä koskee myös vuoden 2021 loppupuolella aloittamaamme Investoinnit liikkeelle -hanketta.

Voin rehellisesti myöntää: projektin aloitusvaiheessa laatimistamme tilannekuva-analyyseista ja riskiskenaarioista huolimatta en pitänyt todennäköisenä, että helmikuussa 2022 reilun 1000 kilometrin päässä Helsingistä on päällä raaka sota ja ydinaseilla pelottelu on palannut kansainväliseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Kovin pitkään emme voi kuitenkaan tilannetta taivastella, vaan hyväksyä muuttunut maailmanjärjestys ja ohjata oma tekeminen vastaamaan siihen.

Ennen helmikuuta 2022 Suomessa oli ainakin kolmen miljardin edestä investointeja lupajonoissa, Suomen maakuva suorien ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi oli haastava erityisesti sääntelyn osalta, yritykset pitivät lupa- ja kaavamenettelyjä byrokraattisina, vaikeaselkoisina ja liian hitaina. Maaliskuussa 2022 Suomen maariski sijoittajien näkökulmasta ei totisesti ole parantunut geopoliittisesti herkän asemamme vuoksi, investointipäätökset elävät epävarmuudessa, byrokratia ja hitaus vaivaavat edelleen hallintokulttuuriamme vaikuttaen suoraan yritysten tulevaisuuden näkymiin. Viimeksi mainitusta poikkeuksellinen ulostulo tapahtui Raahen suunnalta, kun SSAB julkaisi tiedotteen fossiilivapaan terästuotannon investointisuunnitelman aikaistamisesta. On poikkeuksellista, että yhtiö nostaa ympäristölupaprosessin yhdeksi keskeiseksi tekijäksi heikentämään investoinnin toteutumista. Mainittakoon vielä, että toteutuessaan kyseinen investointi vaikuttaisi suoraan koko Suomen päästövähennystavoitteen saavuttamiseen.

Meillä oli riittävästi haasteita ratkaistavana jo ennen ulko- ja turvallisuuspoliittista kriisiä. Nyt meillä on niitä moninkertaisesti enemmän. Energiapolitiikasta tuli kertarysäyksellä tärkeä osa turvallisuuspolitiikkaa. Käynnissä olevaa energiasiirtymää tulee suunnata uusiutuvaan, ja pian. Ja jos joltain meni helmikuussa tämä uutinen ohi: ilmastonmuutosta ei ole vieläkään pysäytetty.  Vihreän siirtymän aikaikkuna pienenee nopeaa vauhtia.

On vaikea löytää tilanteesta mitään hyvää, mutta yritän. Rivit ovat suoristuneet. Isot asiat erottuvat pienistä. Lyhyessä ajassa on muodostunut laaja tahto löytää ratkaisuja ongelmiin, joita vanhassa maailmanajassa joutui pureksimaan kuukausi- ja vuositolkulla.

Tehdään kaikkemme, jotta investointien edistäminen sujuu Suomessa jatkossa sujuvammin ja nopeammin. Kannustamme viranomaisia luomaan palvelulupauksen, joka auttaa yrityksiä ennakoimaan lupaprosesseja nykyistä paremmin. Parannetaan ympäristösääntelyn ennakoitavuutta.

Kaadetaan hallinnonalojen väliset raja-aidat. Ministeriöiden heikosta yhteistyökyvystä on puhuttu vuosia, mutta sidosryhmien näkökulmasta teot tilanteen ratkaisemiseksi ovat puuttuneet. Varsinkin kiertotalouden edistämiseksi hallinnonalojen yhteistyö on avainasemassa.

Panostetaan ohjauskeinoihin, jotka ratkaisevat yhtä aikaa useita ongelmia. Satsaamalla vihreään kasvuun voimme taklata ilmastonmuutoksen, tukea Suomen kokonaisturvallisuutta ja luoda kestävää talouskasvua.

Where there’s a will, there’s a way.