Mirja Hannula: Yhteistyöllä ratkaisuja osaajapulaan

Yritysten vihreän kasvun investointiaikeet Suomeen ovat erittäin mittavia. Vaikka kaikki aikomukset eivät realisoituisikaan investoinneiksi, on meillä joka tapauksessa lähitulevaisuudessa odotettavissa merkittäviä investointihankkeita ja osaajatarpeita. Kriittinen kysymys on, miten yritysten uusiin ja muuttuviin osaajatarpeisiin pystytään vastaamaan.

Osaamisen ennakointi vaatii kokonaistarkastelua ja yhteispeliä 

Tärkeänä ratkaisuna kohtaantohaasteisiin vastaamisessa ja koulutusjärjestelmän pysymisessä työelämän muutoksessa mukana on tiivistyvä yhteistyö yritysten ja oppilaitosten kesken. Korkeakoulujen ja oppilaitosten rooli muuttuvien osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa on keskeinen. Parhaimmillaan osaamisen ennakointi on jatkuvaa hyvää vuoropuhelua yritysten, korkeakoulujen ja oppilaitosten kesken. 

Ennakointitoimijoita on korkeakoulujen ja oppilaitosten lisäksi monia, muun muassa Opetushallitus, Osaamisen ennakointifoorumi, JOTPA, KEHA, VNK ja Sitra. Myös eri toimialat tuottavat omia osaamistarveselvityksiään. Haasteena on ennakointitulosten heikko yhteismitallisuus. Jotta eri ennakointijärjestelmät pelaisivat paremmin yhteen, tarvitaan kokonaistarkastelu ja arviointia osaamis-, koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakoinnin nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä nykyistä parempaa yhteispeliä eri toimijoiden kesken. 

Ammatillista koulutusta tulee kehittää kokonaisuutena 

Jatkuva uuden oppimisen tarve koskee kaikkia työikäisiä. Yrityskentässä suurta huolta aiheuttavat ammatilliseen aikuiskoulutukseen kohdistuvat säästöt. Oppisopimuskoulutusta on meillä uudistettu siten, että se palvelee joustavasti erilaisissa tarpeissa. Se on erinomainen mahdollisuus uuden osaamisen hankkimiseen työuran aikana. Aina ei tarvita uutta tutkintoa, vaan osaamisen päivittäminen ja uudistaminen onnistuu myös tutkintoa lyhyemmillä kokonaisuuksilla tutkinnon osilla.  

Oppisopimuskoulutuksen, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen lisäksi etenkin tilanteissa, joissa työuralla on tarve vaihtaa suuntaa, voi olla tarve myös ammatilliselle perustutkinnolle. Työurien näkökulmasta nuorten ja aikuisten asettaminen vastakkain säästöjen toimeenpanossa on lyhytnäköistä. Ammatillista koulutusta tulee myös jatkossa kehittää kokonaisuutena, joka palvelee nykyistä paremmin erilaisten opiskelijoiden ja yritysten tarpeita.    

Tarvitaan tiivistä yhteistyötä yritysten, oppilaitosten sekä työvoimapalvelujen kesken

Ensi vuoden alusta kuntiin siirtyvät työvoimapalvelut tuovat suuren muutoksen, joka koskee myös yrityslähtöisiä koulutusmalleja (rekry- ja täsmäkoulutusta). Vielä ei ole tiedossa missä laajuudessa kuntapohjaiset työllisyysalueet näitä yrityksille tärkeitä palveluja jatkossa tuottavat. On tärkeä muistaa, etteivät yritysten osaajatarpeet noudata maakunta- tai kuntarajoja. Tämä haastaa pian aloittavat 45 työllisyysaluetta tekemään yhteistyötä työssäkäyntialueittain. Julkisen ja yksityisen kumppanuusmalleista koulutuspalveluissa on hyviä kokemuksia. Uusien työllisyysalueiden onkin syytä panostaa alusta alkaen merkittävästi osaamispalveluiden hankintoihin ja hankintaosaamiseen.     

Tarvitsemme osaajia maamme ulkopuolelta

Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Meillä on yhteinen iso tehtävä tehdä Suomesta houkutteleva kohde myös kansainvälisille osaajille ja saada Suomessa jo olevien vieraskielisten kansalaisten osaamispotentiaali käyttöön. Myös tässä tarvitaan tiivistyvää yhteistyötä yritysten, korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä työvoimapalvelujen kesken.    

Kirjoitus on julkaistu ensimäisen kerran Sivistan Muutosvoimat -blogisarjassa. Sarjassa Sivistan asiantuntijat ja muut kirjoittajat käsittelevät yhteiskunnallisia ilmiöitä, niiden luomia haasteita ja mahdollisia ratkaisuja oman toimialansa ja työnsä näkökulmasta.