Monta perusoikeutta
Korona ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ovat synnyttäneet vilkasta keskustelua perusoikeuksista. Joku voi katsoa, että maskivaatimus tai etäisyydenpito loukkaa hänen perusoikeuksiaan. Elinkeinonharjoittaja puolestaan saattaa vedota oikeuteensa harjoittaa elinkeinoa ja työntekijä oikeuteensa tehdä työtä. Mistä perusoikeuksissa on siis kyse?
Perusoikeudet on määritelty Suomen perustuslaissa. Niitä ovat esimerkiksi yhdenvertaisuus, sananvapaus, yhdistymisvapaus ja omaisuuden suoja. Kaikki tärkeitä asioita suomalaisessa yhteiskunnassa.
Perusoikeudet ovat erityisen vahvoja, pysyviä oikeuksia. Lainsäätäjä eli eduskunta ei voi noin vain mennä muuttelemaan tai rajoittamaan niitä. Kun eduskunta tekee arkista lainsäädäntötyötään, sen on aina katsottava, että laki ei loukkaa perusoikeuksia.
Perusoikeudet ovat ihmisten oikeuksia, mutta myös yritykset voivat vedota niihin. Yrityslainsäädäntöä tehtäessä on huolehdittava esimerkiksi yritysten omistajien omaisuudensuojasta asianmukaisesti.
Perusoikeuksia on monia, eikä ole tavatonta, että ne ovat törmäyskurssilla keskenään. Joku voi vedota esimerkiksi sananvapauteen ja toinen yksityiselämän suojaan. Perusoikeuksien sanotaan tällöin olevan kollisiossa keskenään.
Laissa ei ole sääntöä kollisiotilanteiden ratkaisemiseksi. Perusoikeuksia ei ole pantu etusijajärjestykseen, eikä ole määritelty, että yksi menisi toisen edelle. Kaikki perusoikeudet ovat yhtä tärkeitä.
Oikeustieteilijät ovat onneksi osanneet luoda suhteellisen selvät suuntaviivat ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi.
Ensiksikin on selvää, että lakia vahvistettaessa ei voida kiinnittää huomiota vain yhteen perusoikeuteen muut sivuuttaen. Ja toiseksi, laki on vahvistettava niin, että kaikki perusoikeudet toteutuvat mahdollisimman täysimääräisesti.
Nämä periaatteet koskevat myös koronalakeja. Eduskunnan pitää kiinnittää huomiota muun muassa yhdenvertaisuuteen, oikeuteen tehdä työtä sekä oikeuteen harjoittaa elinkeinoa. Oikeus elämään on sekin perusoikeus, jota ei voi tässä yhteydessä jättää huomiotta.