Mustonen bloggaa: Kyvyttömyys yhteiskuntasopimukseen huono viesti markkinoille

Yhteiskuntasopimus oli uudenlainen yritys parantaa Suomen kilpailukykyä ja kääntää maan suunta kohti parempaa kasvua ja työllisyyttä. Sen kaatuminen on suuri pettymys niin kansalaisille kuin poliittisille päättäjille.

Jussi Mustonen johtaa EK:n Talouspolitiikka-vastuualuetta.

Päättäjien henkisiä haavoja vakavampi ongelma on sopimuksen kaatumisen taloudelliset seuraukset tavallisille kansalaisille. Kasvun myötä julkisen talouden velkaantumisen hallinta olisi huomattavasti helpottunut. Tarve tehdä kipeäksi koettuja leikkauksia olisi ollut vähäisempi.

Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen paljasti, että suomalainen päätöksentekojärjestelmä on rakentunut kykenemättömäksi tekemään välttämättömiä uudistuksia. Tämä on huono viesti markkinoille, jotka jatkuvasti arvioivat Suomen vakautta ja edellytyksiä investointiympäristönä.

Ilman yhteiskuntasopimuksen tavoitteena ollutta kilpailukykykorjausta useiden vuosienkaan äärimaltilliset palkkaratkaisut eivät paranna kilpailukykyä niin paljoa, että vientimme pääsisi kunnolla kiinni kansainväliseen kasvuun.

Yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona työlistalla olevat leikkaukset ja veronkiristykset olisivat kova isku kotimarkkinoille ja työllisyydelle. Hallituksen vallassa on ryhtyä kilpailukyvyn korjaamiseen myös omin toimin ja keinoin, ilman järjestöjen myötävaikutusta. Korjaustoimilla on kiire, sillä tulevaisuus näyttää nyt aiempaa sumuisemmalta ja harmaammalta.