Mustonen bloggaa: Missä EU, siellä markkina

Euroopan unioni on suomalaisten yritysten tärkein markkina- ja toiminta-alue. Euroopan talous- ja rahaliitto, EMU, on yksi Suomen talouspolitiikan kulmakivistä, joka takaa rahataloudellisesti vakaan toimintaympäristön yrityksille ja kotitalouksille.

Suomen elinkeinoelämä vaikutti 1990-luvun puolivälissä voimakkaasti siihen, että Suomi hakeutui eurooppalaisen päätöksenteon ytimeen ja liittyi rahaliittoon ensimmäisten joukossa. Kokemukset EMU:n tähänastisesta toiminnasta ovat osin olleet erinomaisia, osin pettymyksiä. Suomi pärjäsi osaltaan erinomaisesti finanssikriisiin asti, mutta putosi sen jälkeen muita pitempään taantumaan. Kilpailukyvyn korjaaminen on palauttanut Suomen takaisin kasvuun.

Rahaliiton perusteisiin jäi – jälkikäteen arvioiden – monia ongelmia, ja rahaliiton käytännön toteutus ei aina ole sujunut sen sääntöjen hengen mukaisesti. EMU:un liittyy siis sekä muotti- ja valuvirheitä, joiden korjaamisen aika on tullut. Yritysten kannalta on tärkeää, että Suomi vaikuttaa nyt tehokkaasti ja rakentavasti EU:n ja EMU:n uudistamiseen entistä vahvemmaksi, kilpailukykyisemmäksi ja vakaammaksi toimintaympäristöksi. Täysin valmista ei nytkään ehkä saada aikaiseksi, mutta hyvä markkinaehtoisuutta kunnioittava kompromissikin olisi kelpo saavutus.

Kokonaisarvio rahaliiton toimivuudesta ja hyödyllisyydestä voidaan tehdä vasta kun nähdään, miten rahaliiton kehittäminen onnistuu ja kuinka se toimii jatkossa. Tai kuten Kiinan entisen pääministeri Zhou Enlain kerrotaan sanoneen Ranskan vallankumouksen vaikutuksista: vielä on liian aikaista sanoa.