Nippelisääntely ei lisää vastuullisuutta

Michaela Ramm-Schmidt, Teknologiateollisuus (kuva: Teknologiateollisuus)

Sääntelyn määrä lisääntyy jatkuvasti. Niin myös EU:n tasolla. Sääntelyllä on toki aina hyvä tarkoitus. Usein pyrkimyksenä on edistää turvallisuutta, terveyttä, ympäristön suojelua tai vaikkapa kuluttajan suojaa. Sääntelyn on tarkoitus luoda turvallinen ja toimiva toimintaympäristö yrityksille ja kuluttajille. Liika ja varsinkin liian yksityiskohtainen mikrosääntely tappaa kuitenkin yrityksistä luovuuden ja halun uusien innovaatioiden kehittämiseen.

Sääntely kulkee aina teknologista kehitystä jäljessä. Tämä on täysin normaalia ja jopa toivottavaa. Vaarallista se on silloin, kun lainsäätäjä pyrkii erilaisilla paniikkiratkaisulla kuromaan umpeen välimatkan teknologisen kehityksen ja sääntelyn välillä. Tällöin paniikkisääntely on pahimmillaan täysi susi, joka samalla sekä vesittää teknologian mahdolliset sovellukset että torppaa pahimmillaan myös teknologian jatkokehittelyn.

Uuteen sääntelyyn reagoiminen maksaa ja vie aikaa, mutta ehkä vielä haitallisempaa on, että se myös syö intoa, intohimoa ja energiaa tehdä uusia hienoja juttuja. Esimerkiksi tietosuojasäännökset ja julkisten hankintojen sääntely ovat tavoitteiltaan yleviä, mutta luovat käytännössä etenkin pk-sektorille kohtuuttoman raskaan sääntelytaakan. Yritysten resurssit kuluvat erilaisten byrokratian kiemuroiden ja menettelyiden selvittämiseen ja lappujen täyttämiseen, oman ydintoiminnan kehittämisen ja tekemisen sijaan. Valtava pykälätulva ahdistaa ja lamaannuttaa. Usein se jopa saa yritykset pelkäämään toimintansa parantamista, koska muutoksessa on myös varmistettava, että uusi toiminta täyttää jopa satojen eri sääntöjen monimutkaiset ja ristiriitaiset kriteerit.

Yksityiskohtainen nippelisääntely ei lisää yritysten vastuullisuutta, vaan päinvastoin. Liian vaikeaselkoinen ja vaikeasti ymmärrettävä sääntely syö sääntelyn uskottavuutta ja kunnioitusta sääntöjä ja järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan. Sääntelyn kohteena olevat ihmiset ja yritykset eivät sisäistä sääntelyn hyvää tavoitetta vaan kokevat vain, että heidän toimintaansa ei ymmärretä eikä heihin luoteta.

Yrityksissä sääntelyä tulkitsevat pääasiassa ihmiset ilman lainopillista tutkintoa. Raskas sääntely aiheuttaa tuskaa ja epävarmuutta, kun sitä ei ymmärretä. Se johtaa pahimmassa tapauksessa siihen, että sääntöjä ei noudateta ollenkaan.

Nippelisääntelyä parempi vaihtoehto on paljon käytännön liikkumavaraa antava väljä kehikko, jolla on kristallinkirkkaat periaatteet ja selkeät tavoitteet. Toimijat usein myös hyväksyvät ankarat seuraamukset rikkomuksille, jos sääntöjen tarkoitus sisäistetään ja sääntöjä on helppo ymmärtää ja noudattaa. Tärkeää on lisäksi se, että yhteen tavoitteeseen tähtäävällä sääntelyllä ei samalla yritetä ratkaista kymmentä muuta ongelmaa.

Michaela Ramm-Schmidt
johtava asiantuntija
Teknologiateollisuus ry