Oksala: Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa

Suomessa syntyi viime vuonna 44 000 lasta. Edellisen kerran näin vähän lapsia syntyi meillä nälkävuonna 1868. Syntyvyys on jo pitkään ollut huono ja on selvää, että yhteiskuntamme ei kestä sitä, että jatkossa työikäisiä suhteessa eläkeikäisiin on huomattavasti vähemmän kuin nyt on. Kuka maksaa verot? Kuka tekee työt?

Jo tällä hetkellä meillä on ongelmia työllisyyden osalta. Avoimiin työpaikkoihin ei tunnu löytyvän tekijöitä. Tämän ongelman ratkaiseminen edellyttää monenlaisia toimia. Ongelma ei ratkea yhdellä toimella. Syntyvyys on saatava nousuun. Kannustinloukkuja on purettava. Koulutusjärjestelmää on kehitettävä paremmin vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Tarvitsemme myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. 

Työperäisen maahanmuuton lisääminen edellyttää monenlaisia toimia niin yhteiskunnalta kuin myös Suomessa toimivilta yrityksiltä. Suomea on syytä markkinoida niissä maissa, joissa on potentiaalista työvoimaa. Työperäisen maahanmuuton prosesseja on sujuvoitettava. Työperäisesti tänne muuttaneiden ja heidän perheidensä sopeutumista Suomeen on edistettävä. 

Erittäin tärkeää on, että tänne tullut maahanmuuttaja kokee olevansa tervetullut Suomeen. Tämä edellyttää meiltä kaikilta myönteistä suhtautumista heihin. On tärkeää, että ihminen kokee tulleensa hyväksytyksi työpaikallaan. Se ei kuitenkaan riitä, jos työmatkalla metrossa saa kuulla rasistisia solvauksia. Tai jos lapsia kiusataan ihonvärin perusteella koulussa.

Kukaan ei muuta Suomeen tullakseen parantamaan maamme väestörakennetta. Ihmiset muuttavat tänne työn tai opiskelun perusteella etsien parempia mahdollisuuksia elämälleen. Jos ja kun heitä tänne Suomeen haluamme, on välttämätöntä, että luomme sellaiset olosuhteet, että he kokevat olevansa tervetulleita.

Väestörakenteemme heikkous ei ole ainut syy, miksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. On maallemme välttämätöntä, että yritykset pitävät ja toivottavasti lisäävät tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyviä työpaikkoja Suomessa. Yritys, joka myy tavaroita tai palveluja kansainvälisillä markkinoilla, ei menesty vain suomalaisin voimin. Täällä toimivat yritykset tarvitsevat osaajia muualta ja myös ymmärtämystä eri maiden markkinoista.

Työperäisen maahanmuuton lisäksi tarvitsemme toimia, jolla muu maahanmuutto (opiskelu, pakolaisuus yms.) johtaisi nykyistä paremmin työllistymiseen Suomessa. Tämä edellyttää työllistymisen esteiden poistamista, mutta myös syrjäyttävien rakenteiden, kuten kotihoidon tuen, osittaista purkua.

On syytä tunnistaa, että maahanmuutto aiheuttaa ongelmia silloin kun ihmisten kotouttamisessa Suomeen epäonnistutaan. Syrjäytyminen aiheuttaa ongelmia ns. kantaväestön osalta ja on selvää, että samoin tapahtuu maahanmuuttajien osalta. Syrjäytymisriskit ovat vieraasta kulttuurista tulleiden osalta tietenkin vielä suuremmat.

Elinkeinoelämän keskusliitto toteutti muutama vuosia sitten ”Työ ei syrji” -kampanjan, jolla halusimme vaikuttaa niin työnantajien kuin myös työntekijöiden asenteisiin työpaikoilla. Jatkamme tätä tärkeää työtä. Haluamme myös olla osaltamme tukemassa maan hallitusta, kun se valmistelee tiedonantoa toimista millä yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä edistetään suomalaisessa yhteiskunnassa.