Päivi Wood: Suomen on puolustettava reilua kilpailua sisämarkkinoilla ja maailmalla

Valtiontukikilpailun kiihtyminen on vakava kysymys EU:n sisämarkkinoiden kannalta. Se haastaa Suomea aktiiviseen yhteiseen vaikuttamiseen, kirjoittaa johtava asiantuntijamme Päivi Wood Kauppalehdessä 24.8.2023.

Euroopan parlamentin jäsen Mauri Pekkarinen nosti aiheellisesti esille huolen EU:n sisämarkkinoiden järkkymisestä valtiontukisääntöjen höllentämisen seurauksena (Kauppalehti 21.8.).

Suomalainen elinkeinoelämä on kantanut pitkään vakavaa huolta valtiontukikilpailun kiihtymisestä ja kaupanesteiden määrän kasvusta sekä globaalisti että EU:ssa. Viime vuosien kriisit ovat edelleen kiihdyttäneet tätä kehityskulkua. Pyrkimys reiluun ja avoimeen kilpailuun, toimiviin sisämarkkinoihin ja aktiiviseen kauppapolitiikkaan ovat EU-vaikuttamistyömme kovaa ydintä.

Valtiontukien osalta viimeaikainen kehitys on maamme kannalta erityisen huolestuttavaa. Tukikilpailussa Suomi jää auttamatta altavastaajaksi. Myöskään eurooppalaista kilpailukykyä ei voida rakentaa valtiontukien varaan. Päinvastoin – EU:n kestävän strategisen kilpailuedun tulee perustua toimiviin sisämarkkinoihin, vapaaseen kauppaan, osaamiseen ja innovaatioihin.

On kuitenkin varauduttava siihen, että teollisuuspolitiikan valtiovetoisuuden paine jatkuu sekä Euroopassa että globaalisti myös tulevan komission toimikaudella. Suomalaisilta tarvitaan siis jatkossakin vahvaa ja ratkaisuhakuista vaikuttamista EU:n kilpailupolitiikan suuntaan. Tuoreen hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti meidän tulee EU:n kilpailupolitiikassa edistää paluuta normaaliin, kriisivuosia edeltäneeseen valtiontukisääntelyyn.

Suomen lisäksi myös muut pienet jäsenmaat ovat olleet huolissaan valtiontukien kehityksestä. Samanaikaisesti kuitenkin paine avainteknologioiden tukemiseen unionissa kasvaa. Valtiontukisääntöjen joustavoittamisen lisäksi tukimahdollisuuksia Euroopan kilpailukyvyn lisäämiseksi etsitään EU-tason rahoitusvälineistä, EU:n uusista omista varoista tai muista yhteisistä ratkaisuista. Murroksessa oleva valtiontukipolitiikka heijastuu myös tuoreeseen EU- lainsäädäntöön. Esimerkiksi huhtikuussa hyväksytty EU:n mikrosiruasetus (EU Chips Act) antaa perustan valtiontukisäännöistä poikkeamiselle mikrosirutuotannon tukemiseksi.

Nyt kun Euroopan komissio valmistelee seuraavaa työohjelmaansa, on tärkeää, että Suomi pystyy rakentavalla otteella yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa esittämään omat ratkaisunsa EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tätä tavoitetta tukee myös komissiossa valmisteilla oleva kilpailukykystrategia. Tällöin on voitava myös arvioida, ovatko EU-tason rahoitusvälineet joiltain osin Suomelle jäsenvaltioiden välistä valtiontukikilpailua parempi vaihtoehto. Näiden kohdalla pitää kuitenkin kyetä turvaamaan se, että rahoituksen kriteerit ovat Suomen ja suomalaisen elinkeinoelämän kannalta suotuisat.

Unionin sisämarkkinat ovat olleet yksi EU:n menestystarinoista. Sisämarkkinoiden ansiosta myös suomalaisille yrityksille on avautuneet kotimaata laajemmat markkinat. Vaikutetaan rakentavalla suomalaisella joukkuepelillä sen puolesta, että sisämarkkinat ovat jatkossakin hyvä toimintaympäristö innovatiivisille ja kilpailukykyisille yrityksille!

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 24.8.2023.