Sami Pakarinen: Talouden tervehdyttäminen edellyttää sopeutusta, tehostamista ja kasvua

Onko Suomen julkinen talous laitettava kuntoon? Vastausta ei tarvitse kenenkään arvuutella. Velkasuhteemme on yli kaksinkertainen muihin Pohjoismaihin verrattuna, taloutemme ei ole kasvanut 17 vuoteen ja työllisyytemme laahaa perässä. Samaan aikaan julkisten palveluiden tarve kasvaa voimakkaasti väestön ikääntymisen takia.

Suomen talouden tilanne on heikentynyt jo pitkään. Talouden lyhyen aikavälin näkymä kehysriihen lähestyessä on jälleen heikompi kuin vielä esimerkiksi viime vuoden lopulla odotettiin. Vaikka suhdannekuva on synkentynyt ja arvio budjettitalouden alijäämästä tälle vuodelle kasvanut, voi olla, että talouden tilannekuvasta realistinen käsitys on vasta ensi syksyn budjettiriihessä. Tähän on ainakin kaksi syytä.

Ensiksi, talouskehitystä kuvaavat tilastot tarkentuvat, mitä enemmän aineistoja kertyy. Esimerkiksi kansantalouden tilinpidon osalta laajempia tietoja saadaan vasta kesällä eli kehysriihen jälkeen. Hintojen noustua voimakkaasti, volyymikehityksen arviointiin kohdistuu aiempaa enemmän epävarmuutta.

Toiseksi, poliittisten lakkojen vaikutuksia tuoreisiin talousennusteisiin ei ole sisällytetty. EK:n arvion mukaan tähän asti kertyneillä lakoilla olisi -0,7 %-yksikön vaikutus BKT-lukuihin tänä vuonna. Näin ison vaikutuksen toteutuminen tämän vuoden BKT:hen olisi merkittävä. Samalla julkisen talouden korjausurakka kasvaisi entisestään.

Kehysriihen osalta arviot lisäsopeutuksen määrästä ovat pyörineet 3-4 miljardin euron tienoilla. Tämä lisäsopeutus on siis tulossa hallitusohjelman 6 miljardin päälle. Suuruusluokkana lisäsopeutustarpeesta miljardi koostuu budjettikehyksen ylityksestä, kaksi miljardia alijäämän painamisesta alle EU:n asettaman 3 % tavoitteen, ja yksi miljardi velkasuhteen taittamisesta kohti EU:n vaatimaa 60 %:n tasoa. Yhtä kaikki koko julkisen talouden korjausurakka kasvaa noin 10 miljardin kokoluokkaan jo tällä vaalikaudella.

Uudistukset ovat välttämättömiä. Hyvä, että lisäsopeutusta tehdään tilanteen tervehdyttämiseksi. Samalla on tärkeää muistaa, että sopeutustoimet eivät saa syödä kasvupotentiaalia tulevaisuudelta.

Sopeuttaminen on tehtävä menoleikkauksin. Tämän lisäksi on tehtävä rakenteellisia uudistuksia ja julkisen sektorin tehostamista. Suomessa kansantalouden kantokyky on liian pieni kannattelemaan nykyisen kokoista julkista sektoria. Vasta näiden keinojen jälkeen on katse suunnattava veroihin, mikäli tarpeellista.