Penna Urrila: EU tarvitsee vahvan talouden ja riittävän rahoituspohjan
EU ei voi ottaa sille toivottua johtavaa roolia yhä uusilla osa-alueilla ilman riittävää rahoitusta. EU:n budjetin hallittu kasvattaminen voikin olla välttämätöntä. Olennaista on myös varojen viisas kohdentaminen, kirjoittaa EK:n pääekonomisti Penna Urrila.
Viime vuodet ovat olleet täynnä dramatiikkaa, joka on korostanut kansainvälisen yhteistyön ja EU:n merkitystä. Vahva EU on ehdottomasti Suomen ja suomalaisen elinkeinoelämän intresseissä. EK haluaa, että Suomi on aktiivinen jäsenmaa, joka edistää vahvaa EU:ta suhtautuen pragmaattisesti ja omia vaihtoehtoja esittäen myös EU:n rahoitukseen liittyviin kysymyksiin.
Vain vahva unioni pystyy pitämään puolensa globaalissa geotalouskilpailussa, edistämään tehokkaasti ilmastonmuutoksen torjumista ja turvaamaan eurooppalaisten turvallisuuden, kun hyökkäyssotaa käyvä Venäjä muutti koko Euroopan turvallisuusympäristön.
Vahva ja toimintakykyinen EU tarvitsee talouskasvua ja kilpailukykyä. Aivan liian usein EU on jäänyt auttamatta USA:n ja Kiinan kelkasta jälkeen, olipa kyse talouskasvusta, innovaatioista tai kasvuyrityksistä. Suunnan on käännyttävä, ja kilpailukykyisen toimintaympäristön luominen on nostettava politiikan kärkitavoitteeksi.
Samaan aikaan on mietittävä, miten EU:lle kaavaillut uudet tehtävät pystytään rahoittamaan. Jo kuluneella rahoituskaudella budjettikehys osoittautui auttamattoman ahtaaksi. Jos ja kun haluamme vahvaa unionia, meidän on varmistettava sille riittävä rahoituspohja, joka vastaa muuttunutta toimintaympäristöä ja antaa mahdollisuuden reagoida eteen tuleviin yllätyksiin.
EU:n toiminnan rahoittamiseen on karkeasti kolme vaihtoehtoa. Nykyisin rahoituksen peruspilarina toimivat jäsenmaiden maksuosuudet. Toisena vaihtoehtona, jota on paljon korostettu viime aikojen keskustelussa, ovat EU:lle kaavaillut omat varat eli jonkinlaiset ”EU-verot”. Kolmantena tienä on velkainstrumenttien käyttö, jota kokeiltiin EU:ssa ensimmäistä kertaa koronapandemian yhteydessä päätetyn elpymispaketti RRF:n yhteydessä.
Keskustelua voidaan ja pitää myös käydä varojen kohdentamisesta. Jo pitkään eurooppalainen elinkeinoelämä on korostanut tarvetta esimerkiksi tutkimuksen ja innovaatioiden vahvemmalle rahoitukselle. Varojen uudelleen kohdennus ei kuitenkaan ole helppoa, ja jokainen menokohde löytää helposti puolustajansa EU-tasolla.
EU ei voi ottaa sille toivottua johtavaa roolia yhä uusilla osa-alueilla ilman riittävää rahoitusta. EU:n budjetin hallittu kasvattaminen voikin olla välttämätöntä. Jäsenmaiden maksuosuuksien kasvattamiseen kohdistuu painetta, sillä unionissa ei ole helppoa päästä yksimielisyyteen omien varojen käyttöönotosta.
EK on esittänyt yhtenä vaihtoehtona EU-tason investointirahastoa instrumentiksi, jolla EU vastaisi kovaan globaaliin valtiontukikilpailuun. Tällaisen rahaston olisi perustuttava excellence-periaatteeseen – parhaat hankkeet voittakoot – jotta se olisi Suomen ja suomalaisyritysten intresseissä. Jos EU-tasolla lähdetään edistämään investointirahastoa, tällöin olisi oltava avoin myös mahdollisuudelle käyttää osin velkainstrumentteja sen toteuttamiseen.
EU:n on tuettava Ukrainaa edelleen voimakkaasti, jotta Venäjä ei voita käynnissä olevaa sotaa. EU on avaintoimija myös maan jälleenrakentamisessa sitten kun sen aika koittaa. Näihinkin tehtäviin on varauduttava jo nyt ja varmistettava niille riittävä rahoitus.