Häkämies: Kakkua jaettiin, mutta sen leipominen unohtui vaaleissa
Maailmalla myllertää, ja käytyjen vaalien perusteella voi ajatella, että Suomi on vahvasti kahtiajakautunut. Punainen aalto jylläsi ja vastuu vaikeista päätöksistä kostautui erityisesti Perussuomalaisille. Voiton huumassa tai tappion tunnelmissa on suuri houkutus jatkaa vaalikampanjaa, vaikka juuri nyt pitäisi maassa hakea yhteistä säveltä. Meidän haastajamme ja vastustajamme ovat rajojemme ulkopuolella, siksi nyt pitäisi keskittyä omaan peliin – tehdä päätöksiä, jotka ovat omissa käsissä ja luoda uskoa tulevaan.
Maan hallituksella on mahdollisuus näyttää päätöksentekokykyään ensi viikolla puoliväliriihessä. Siihen kohdistuu isoja odotuksia. Onko tulossa väkeviä kasvuun kannustavia veropäätöksiä, pk-yritysten kasvua ja vientiä tukevia linjauksia, sääntelyn hillitsemistä tai lupajärjestelmän sujuvoittamista investointien edistämiseksi? Nyt joku ajattelee, että näitä ajamalla se EK ajattelee vain yrityksiä. Väärin. Jotta pystymme katkaisemaan velkaantumisen ja turvaamaan palvelut, tarvitsemme kasvua ja kasvua nimenomaan yksityisellä sektorilla. Sinne syntyvät ne työpaikat ja niistä saatavilla verotuloilla kustannetaan palvelut. Työn – sen tarjoaminen ja vastaanottaminen – pitäisi aina olla ensisijaista. Kakku pitäisi ensin leipoa.
Oppositio SDP:n johdolla onnistui tekemään protestivaalit hallituksen talouslinjalle. Toki hoitoon pääsystä ja lähipalveluista puhuttiin, mutta kuntatason asiat kuten koulutus, varhaiskasvatus ja vaikkapa kunnan elinvoiman vahvistaminen jäivät talouskritiikin varjoon.
Politiikassa on vanha perustotuus, että hallituksessa laihtuu ja oppositiossa lihoo. Samalla kun oppositio kritisoi hallitusta talouden tasapainottamisesta ja leikkauksista, sen oma vaihtoehto jäi hämärään.
Ajankohtainen kysymys näiden vaalien jälkeen on, miten tulos näkyy hallituksen työssä ja mitä SDP vaalivoitollaan tekee. Monet ennakoivat isoja haasteita maan hallituksen työssä. Perussuomalaisilla on vaalitappion jälkeen tarve profiloitua ja erottua päähallituspuolue kokoomuksesta. Aika näyttää, miten hallituksen työ sujuu. Kokoomukselle vaalitulos oli yllättävänkin hyvä, ja se jatkanee hallitustyötä tutuilla nuoteilla.
SDP onnistui hyödyntämään hallituksen leikkauspolitiikan synnyttämän kansalaisten kritiikin. Monet asiantuntijat ovat jo osoittaneet, ettei SDP pysty voittoaan realisoimaan hyvinvointialueiden päätöksissä ja katse tässäkin siirtyy vuoden 2027 eduskuntavaaleihin. Mitkä teemat ovat tällöin tapetilla? Vanhusten hoiva ja terveyspalvelut taatusti, mutta olisi toivottavaa, että puolueet nykyistä avoimemmin kertoisivat kasvun eväänsä. Ilman nykyistä vahvempaa kasvua hoivan ja terveyden rahoitus on entistä haastavampaa. Puolustusmenoja tullaan lisäämään hallituspohjasta riippumatta.
Politiikan asetelmassa tapahtui myös muutos, kun haastaja SDP otti piikkipaikan. Seuraavat kaksi vuotta eduskuntavaaleihin se puolustaa tätä asemaa ja siltä penätään entistä enemmän ratkaisuja pelkän kritiikin sijaan. Oireellista ehkä olikin puheenjohtaja Antti Lindtmanin lausunto, että hallitus voisi nyt kaatua. Eduskuntavaalit ovat kaukana ja kannatus SDP:llä on nyt korkealla.
Kaiken tämän lisäksi meillä on eksistentiaalinen haaste. Venäjä sotii ihan lähialueilla, ja aselepo, saati rauha, Ukrainaan on aina vain kaukana. Venäjä on osoittanut julman valloitushalunsa ja siihen vastaaminen ja pelotteen luonti on iso eurooppalainen tehtävä. Samaan aikaan olemme hämmentyneitä Trumpin Yhdysvaltojen politiikasta niin Venäjän suuntaan kuin poukkoilevasta tullisodasta.
Kaikki tämä korostaa sitä, että meidän tulisi Suomessa keskittyä niihin asioihin, jotka ovat omissa käsissämme. Kasvu ei tule odottamalla suhdanteiden kääntymistä, vaikka sitäkin tarvitaan, vaan tarvitaan omia toimia, jotka luovat uskoa niin kansalaisiin kuin yrityksiin. Henkinen taantuman lukko pitää aukaista.