Sami Pakarinen: Suomen talous seuraa Ruotsia viiveellä
Suomen talous ei suinkaan ole umpikujassa, kun katsomme tulevaisuutta. Pikemminkin käynnissä on rakenteellinen muutos, joka kuljettaa meitä noin 20 vuotta Ruotsia perässä. Siksi Suomen taloudessa voi olla alkamassa uusi kasvuvaihde, sillä talouden rakenteissa on tapahtumassa sellaista, jota emme vielä täysin hahmota.
Juttu on julkaistu ensimmäiseksi Kauppalehdessä 21.5.
Suomen taloudessa on eittämättä takana vaikeita vuosia. Ylisukupolvinen vaurastumisen ketju on Suomessa valitettavasti katkennut, kun henkeä kohden laskettu bruttokansantuote polkee samalla tasolla kuin vajaat 20 vuotta sitten. 2010-luku muistetaan talouden rakennemuutoksen aikana, jolloin Nokian ja paperiteollisuuden veto alkoi heikentyä. Näitä rakennemuutoksen kielteisiä vaikutuksia on pehmentänyt mittava määrä julkista velkaa, joka tulee maksettavaksi korkojen kera.
Viime aikoina on puolestaan toisteltu tuttua partta, että Suomessa investoidaan vain seiniin. On kuitenkin tärkeää huomata, että finanssikriisin jälkeiseen rakennemuutoksen kauteen yhdistyi voimakas kaupungistumisen aalto. Seiniin oli investoitava, koska suurimpien kaupunkiseutujen väestö kasvoi sadoilla tuhansilla henkilöillä. Suomi seurasi kaupungistumiskehityksessä Ruotsin kehitystä viiveellä. Nyt tämä kaupunkirakentamisen kiivain vaihe on ohitse ja tilaa alkaa syntyä enemmän muulle. Seiniin investoimisesta olemme siirtymässä entistä enemmän palveluvetoiseen kasvuun Ruotsin tapaan.
Yksi keskeinen muutos näkyy myös suomalaisten säästämiskäyttäytymisessä. Osake- ja rahastosäästäminen on yleistynyt Suomessa voimakkaasti viime vuosien aikana. Erityisesti nuoremmat ikäluokat ovat rakentaneet varallisuusportfoliotaan eri asentoon kuin pelkästään omistusasuntoon säästäneet vanhemmat sukupolvet. Nuoremmat sijoittavat aiempaa enemmän neliöiden sijasta kasvuun, ja ottavat näin rohkeammin riskiä.
Kansalaisten rohkeus ja vaurastuminen lisäävät suomalaisten ymmärrystä yksityisen pääoman merkityksestä. Tätä kautta vaurastumisen dynamiikka voi nousta aiempaa keskeisemmäksi tekijäksi Suomen talouskasvun kannalta. Tätä myönteistä kehitystä vauhdittaa käynnissä oleva vuosisadan verouudistus, joka tarvitsee jatkoa. Näiden tekijöiden myötä voi hyvin syntyä enemmän pelitilaa yksityisen kulutuksen sekä palveluiden kasvulle. Aivan kuten Ruotsissakin, jossa ylisukupolvinen vaurastuminen on jatkunut keskeytyksettä.
Odotettavissa siis on, että Ruotsin kaltainen yksityisen kulutuksen kasvu vaurastuvien kotitalouksien myötä alkaa vauhdittaa Suomen taloutta tulevien vuosien aikana. Tärkeintä on havahtua huomaamaan, että Suomessa koemme samoja kehitysvaiheita kuin Ruotsi, mutta omilla vahvuuksillamme. Hyvinä esimerkkeinä näistä vahvuuksistamme verrattuna Ruotsiin ovat toimivat asunto- sekä sähkömarkkinat, koska 1990-luvulla uskallettiin purkaa sääntelyä ja avata markkinoita. Tähän reseptiikkaan kannattaa luottaa jatkossakin.
Rakkaasta länsinaapurista on hyvä ottaa mallia ja luoda entistä vahvempi Pohjola Euroopankin näkökulmasta. Ylisukupolvinen vaurastumisen kierre on jo mahdollisesti lähtenyt Suomessa uudelleen käyntiin. Suomen tulevaisuus on siis nuorempienkin näkökulmasta lupaava ja mahdollisuuksia täynnä. Siirrymme passiivisesta säästämisestä aktiivisen vaurastumisen aikakauteen. Talouteen tulee dynamiikkaa, sitä kauan kaivattua liikettä, kasvua. Ruotsalaiseen tapaan.