Penna Urrila: Lähi-itä on suuri kysymysmerkki
USA:n ja Israelin hyökkäys Irania vastaan on kestänyt jo toista viikkoa. Maan korkein johtaja sai surmansa heti ensimmäisessä iskussa, ja sotilaallista voimaa on tuhottu laajasti. Iran on kuitenkin iskenyt sekä ohjuksilla että drooneilla ennennäkemättömän laajasti Persianlahden alueella, mikä on eskaloinut kriisiä ja herättänyt huolta sen globaaleista vaikutuksista.
Hyökkäys herättää väistämättä kysymyksiä eri toimijoiden tavoitteista ja esimerkiksi USA:n hallinnon ajatuksista Iranin tulevaisuudesta. Moni toivoisi julman diktatuurin kaatumista, mutta jo tässä vaiheessa on hyvin ilmeistä, etteivät pelkät ilmaiskut johda nopeaan hallinnon vaihtoon. Toisaalta ei myöskään ole merkkejä siitä, että näköpiirissä olisi esimerkiksi laajempaa maahyökkäystä. Spekulaatiot seuraavista käänteistä käyvätkin kuumana ei vähiten siksi, että konfliktin etenemissuunnalla on suuria vaikutuksia koko maailmantalouteen.
Mitä vaikutuksia Lähi-idän sodalla voi olla maailmantalouteen ja Suomeen?
Persianlahden alue on tunnetusti yksi maailman öljyn- ja kaasuntuotannon keskuksista, ja se on ollut maailman politiikan ja energiamarkkinoiden polttopisteessä useasti aikaisemminkin.
Hormuzinsalmen kautta kulkee suuri osa maailman raakaöljystä sekä nesteytetystä maakaasusta (LNG), vaikka Lähi-idän rinnalle onkin noussut uusia tuottajia viime vuosikymmeninä. Erityisesti osa Aasian maista on saanut suuren osan fossiilisten polttoaineiden kulutuksestaan juuri Persianlahdelta. Lisäksi Persianlahti on tärkeä monien muiden hyödykkeiden kuten lannoitteiden kuljetusreittinä.
Toimitusten häiriintyminen on nostanut öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahintaa voimakkaasti ja lisännyt hintojen heilahtelua rajusti. Fossiilisten polttoaineiden kuljetusvirrat hakevat koko ajan uusia reittejä. Vaikka esimerkiksi Suomeen ei juuri ole tuotu öljyä Persianlahdelta, markkinahinnan nousu näkyy väistämättä bensapumpuilla myös meillä.
Talouden riippuvuus öljystä on kuitenkin vähentynyt aiemmasta käytännössä kaikkialla. Esimerkiksi Suomen vahvat investoinnit puhtaisiin energianlähteisiin ovat nyt kullanarvoisia. Öljyn osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on nyt noin 20 %, kun ensimmäisen öljykriisin alla 1970-luvulla se oli kolminkertainen. Erityisen hyvä asia on vähäinen riippuvuutemme kaasusta sekä sähköntuotannossa ja lämmityksessä. Esimerkiksi vaikutukset sähkön hintaan jäänevät meillä selvästi pienemmäksi kuin vaikka Keski-Euroopassa. Toisaalta kuljetuskustannusten merkitys on Suomen taloudelle tyypillisesti suuri, ja öljyn hinta johtaa väistämättä kasvaviin kustannuspaineisiin.
Hintapiikki vaikuttaa talouteen myös välillisesti keskuspankkien korkopolitiikan kautta. Ennen sotaa ajateltiin, ettei koronnostoja olisi Euroopassa nopeasti luvassa, mutta viikko hyökkäyksen jälkeen markkinat odottavat EKP:ltä jo kahta koronnostoa tänä vuonna. Tämä olisi tietenkin selvän kielteistä taloudelle ja yksityiselle kulutukselle.
Kriisi vaikuttaa myös Euroopan turvallisuuteen negatiivisesti Venäjän siitä saaman epäsuoran hyödyn kautta. Kasvavat öljytulot vahvistavat Venäjän kykyä jatkaa hyökkäyssotaa Ukrainassa, vaikka toisaalta Venäjän perinteisen liittolaisen Iranin heikkenemisellä voi pidemmällä aikavälillä olla toisen suuntaisia vaikutuksia.
Miten tästä eteenpäin?
Uusimmassa konfliktissa on poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä erityisesti siksi, että osapuolten tavoitteet näyttäytyvät häilyviltä eivätkä ole selvästi julkilausuttuja.
Talousvaikutusten kannalta keskeisin kysymys on kuitenkin poikkeuksellisen tilanteen kesto. Lyhytaikainen rajukaan hintapiikki öljymarkkinoilla ei välttämättä aiheuttaisi suuria talousvaikutuksia toisin kuin vuosikausia kestävä kalliin energian aika.
Tätä kirjoittaessani markkinat hinnoittelevat joulukuun 2026 öljyfutuurit noin 77 dollariin – selvästi yli hyökkäystä edeltäneen noin 60 dollarin tason, mutta kuitenkin vielä melko maltillisiin lukemiin. Markkinoiden uskomus juuri nyt siis on, että aktiiviset sotatoimet alkaisivat vähitellen laantua ja öljynkuljetukset Hormuzinsalmen kautta voisivat pääpiirteissään jatkua muutamien kuukausien päästä.
Esimerkiksi 10 dollarin nousulla öljyn hintatasoon arvioidaan olevan suuruusluokkaa 0,2 % negatiivinen BKT-kasvuvaikutus Eurooppaan, mikä ei vielä katkaisisi käynnistymässä olevaa elpymistä. Aivan toinen tilanne olisi, jos kolminumeroiset öljyn hinnat jäisivät pitkäaikaisiksi, ja osa kommentaattoreista on jo ehtinytkin maalailla suoranaisia tuomiopäivän skenaarioita.
Varmaa kuitenkin on, että USA:n hallinnolle pidempiaikainen korkea öljyn hinta on sisäpoliittisesti kestämätön tilanne, ja markkinoiden reaktiot vaikuttanevat osaltaan myös lähipäivien ja -viikkojen sotilaallisiin ja poliittisiin ratkaisuihin.