Penna Urrila: Suomen julkisen talouden suunnanmuutos on yksinkertaisesti välttämätöntä
Hallitus kokoontuu ensi viikon alussa kehysriiheen päättämään julkisen talouden lähivuosien linjauksista. Tällä kertaa pöydällä on tavallista isompia päätöksiä, sillä Suomen julkisen talouden näkymät ovat vieläkin heikommat kuin vuosi sitten arvioitiin.
Hallitusohjelmassa päätettiin jo merkittävistä sopeutustoimista, erittäin perustellusta syystä. Jo annettujen lakiesitysten yhteenlaskettu työllisyysvaikutus on 74 000 ja vaikutus julkiseen talouteen 1,7 mrd. euroa positiivinen. Säästövaikutus kasvaa tästä tulevina vuosina hallitusohjelman toimien alkaessa vaikuttaa.
Uusien tilastolukujen ja ennusteiden valossa tämä sinänsä suuri tasapainotus ei kuitenkaan riitä tuomaan julkista taloutta kestävälle pohjalle.
Suomen julkisen talouden suunnanmuutos on yksinkertaisesti välttämätöntä. Viime vuoden kevään skenaarioissa Suomen julkinen velka olisi ollut kiihtyvässä kasvussa, puhkaissut jo 2030-luvun aikana 100 prosenttia BKT:stä ja jatkanut siitä eteenpäin nousuaan.
On selvää, että yli 100 prosenttiin nouseva ja kiivaasti kasvava velkataso olisi ollut täysin kestämätön tulevaisuudennäkymä. Se olisi johtanut Suomen valtionvelan korkotason riskilisän nousuun ja ennen pitkää epäilyihin jopa siitä, onko Suomi ylipäänsä luottokelpoinen. Vaikka tällaiset ongelmat eivät olisikaan olleet edessä ainakaan muutaman lähivuoden aikana, tarvittava suunnanmuutos kannattaa tehdä ajoissa, jotta päästään edes hieman loivemmalla käänteellä.
Lisäpaineita kehysriiheen tuo EU-maiden tavoite saattaa uudelleen voimaan julkisen talouden hoitoa sääntelevä vakaus- ja kasvusopimus. Sopimuksen soveltaminen on ollut muutaman vuoden tauolla koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan takia. Tuoreimman VM:n ennusteen mukaan Suomi on tänä ja ensi vuonna rikkomassa EU:n kolmen prosentin alijäämäkriteerin selvästi.
Päätösten pitää perustua huolelliseen vaikutusarviointiin
Ennen kehysriihtä on tuotu julkiseen keskusteluun erilaisia ajatuksia vaihtoehtoisista talouspolitiikkalinjauksista. Keskustelu tarvittavista toimista on aina tervetullutta, mutta valitettavan usein hallituksen linjausten kritisoijat eivät esitä kokonaisarviota siitä, miten joku toinen lähestymistapa näkyisi Suomen julkisen talouden tasapainossa tai työllisyydessä. Uskottavat vaikutusarviot ovatkin aivan keskeisessä osassa päätöksenteon pohjana.
Esimerkiksi SAK esitti ennen pääsiäistä ehdotuksia säästöjen perumisesta, veronkorotuksista sekä eräistä rakenneuudistuksista, joista on kuitenkin vaikea löytää merkittäviä menosäästöjä. Ehdotusten yhteenlaskettua työllisyysvaikutusta tai vaikutusta julkiseen talouteen ei esitetty. Samoin STTK:n verkkosivuillaan esiin nostetuissa isoissa veronkiristyksissä jää arvioimatta työllisyysvaikutukset sekä vaikutukset Suomen kilpailukykyyn investointikohteena.
Erilaiset tulokulmat Suomen uudistamiseen ovat ymmärrettäviä. Tarkemmista politiikkalinjauksista voidaan kuitenkin käydä syvempää keskustelua vasta, jos ehdotusten mukana pyrittäisiin esittämään uskottavia vaikutusarvioita esimerkiksi samalla tavalla, millä valtiovarainministeriö eri toimia arvioi.
Isossa yleislinjassa ei tällä hetkellä kuitenkaan ole juuri vaihtoehtoja – kiihtyvän velkaantumisen trendi on saatava mahdollisimman pian katkeamaan.