Penna Urrila: Työntäyteiset vuodet edessä – talouden käänne on hallitusohjelman vahva punainen lanka

Suomi on saanut juhannusviikolla uuden hallituksen pitkien ja monivaiheisten neuvottelujen jälkeen. Hallitusohjelman yksityiskohtia on jo ehditty ruotia mediassa ahkerasti. Toimet ovat saaneet kiitosten ohella terävää kritiikkiäkin. Tämä on tietysti aivan ymmärrettävää, osaltaan myös siksi, että suomalaiset usean puolueen koalitiohallitukset ovat aina kompromisseja. Uskonkin, että aivan jokainen meistä voi löytää hallitusohjelmasta ainakin joitakin kohtia, jotka olisi itse sanoittanut toisin.

Orpon hallituksen ohjelmaa lukiessa on silti aika helppo löytää vahva punainen lanka – iso tavoite ja tehtävä, johon kaikki hallitukseen lähteneet puolueet ovat sitoutuneet. Suomen talouden pitkän aikavälin vaikeudet ovat hallinneet vahvasti Säätytalon neuvottelujen tilannekuvaa. Ne heijastuvat erityisen vahvasti hallitusohjelman sisältöön. Hyvästä syystä, sillä kasvunäkymät ovat vaisut ja Suomen julkinen talous hitaasti mutta varmasti kriisiytymässä.

Ilman suunnanmuutosta julkinen velkamme kasvaisi yli 100 prosenttiin BKT:sta jo 2030-luvulla. Parin-kolmen hallituskauden päästä velka ja sen kasvutrendi alkaisi siis rajoittaa talouspolitiikan toimintavapautta merkittävästi. Se rajoittaisi tulevien poliitikkosukupolvien valintamahdollisuuksia vielä paljon nykyistä voimakkaammin. Siksi tarvitaan suunnanmuutos, ja on ilahduttavaa huomata hallituspuolueiden yksituumaisuus tältä osin. Hallituksella on valtava työ edessä, sillä julkisen talouden rahoitusongelmien vahvin juurisyy on Suomen erittäin vinoutunut väestörakenne, jota on vaikeaa oikaista.

Muutenkin hallitusta odottavat työntäyteiset vuodet lähes kaikissa suunnissa. Ilmastokriisi pahenee, mutta sen ratkaisemiseksi tehtävät vihreän siirtymän investoinnit voivat olla myös historiallinen mahdollisuus Suomelle. Euroopan turvallisuustilanne on Venäjän hyökkäyssodan vuoksi epävakaa, ja hallituksen tehtävänä on vakiinnuttaa Suomen paikka aktiivisena Nato-maana. Muiden EU-maiden kanssa on haettava yhteisiä ratkaisuja esimerkiksi Ukrainan jälleenrakentamiseen ja läntiseen integraatioon, joka vaikuttaa ratkaisevasti koko Euroopan tulevaisuuden suuntaan.

Toivon silti, että Orpon hallitus tultaisiin aikanaan muistamaan myös hallituksena, joka onnistui yhdessä isossa tehtävässä: Suomen talouden suunnan kääntämisessä. Velkaantumiskierteen estäminen ajoissa on tärkeää, jotta voimme turvata hyvinvoinnin ytimen tuleville sukupolville sekä estää vielä rajummat toimet myöhemmin.