Ruohola bloggaa: Onko kotimaisen suojavälinetuotannon 0% verokanta pannukakku?
Valtioneuvosto ilmoitti 24.4., että sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kotimaisille ja EU-alueen suojavarustehankinnoille asetetaan nollaverokanta. Tämän julkaisun jälkeen yksityiset terveyden- ja sosiaalihuoltoalan tuottajat jäivät odottamaan lakiehdotusta, joka vapauttaa koronan torjumista varten tarkoitetun kotimaisen suojavälinetuotannon tilapäisesti arvonlisäverosta. Nyt annetussa hallituksen esityksessä on kuitenkin rajattu yksityiset toimijat julkisrahoitteisia toimijoita lukuun ottamatta ulos, mikä oli tuottajille suuri pettymys.
Kyseessä ovat merkittävät summat, sillä 24 % ALV on yksityisille sote-toimijoille lopullinen kulu. Vastaava muutos oli tehty jo useammassa EU-maassa, joissa se on kattanut myös yksityisen tuotannon. Oliko kyse jälleen hallituspuolueiden välisestä kädenväännöstä? Suomen etu koronan torjunnassa ei ainakaan voinut olla keskiössä päätöksessä; tauti tarttuu yksityisessä vanhainkodissa samoilla tavoin kuin julkisessa.
Komissio vapautti huhtikuun alussa tietyin ehdoin EU:n ulkopuolelta tulevat koronan vastaiseen taisteluun tarkoitetut suojavälineet, mm. maskit, tulleista ja maahantuonnin arvonlisäverosta tilapäisesti 31.7.2020 koko EU:ssa. Monessa maassa aloitettiin nopeasti valmistelemaan kotimaista tuotantoa riittävien suojavälinemäärien varmistamiseksi. Näin toimittiin myös Suomessa. Samanlaisen verokohtelun varmistamiseksi aloitettiin myös lainvalmistelu, jotta kotimaisen suojavälinetuotannon yhtenäinen verokohtelu olisi yhtenäinen EU:n ulkopuolisen tuotannon kanssa.
Ilman muutosta kotimaisen tuotannon hinta olisi käytännössä aina yleisen ALV-kannan, 24 prosentin, verran kalliimpaa. Muutos mahdollistaa sen, ettei verotus aseta kotimaista tuotantoa huonompaan asemaan. Asiantuntijoiden mukaan maskit ovat merkittävässä roolissa koronan leviämisen estämisessä. On tärkeää, että tätä tavoitetta edistetään myös verotuksella.
Hallituksen esityksen myötä 0% ALV-kanta tulee sovellettavaksi suojavälineiden, testaustarvikkeiden ja muiden vastaavien koronan vastaisessa taistelussa tarvittavien tavaroiden myyntiin, kun ostaja on julkinen terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen tai sosiaalihuoltopalvelujen myyjä tai julkisrahoitteisten palvelujen myyjä.
Rajaus julkisrahoitteisiin palveluihin on arvonlisäverolainsäädännölle täysin vieras. Uuden rajauksen tuomista tilapäiseen lainsäädäntöön voi pitää erittäin arveluttavana ja haastavana, niin sääntelytekniikan, yritysten kuin verovalvonnan kannalta. Arvonlisävero on oma-aloitteinen vero. Yritysten on tiedettävä, miten toimia. Vastaavasti verovalvonnan on sen massaluontoisuuden vuoksi oltava yksinkertaista. Soveltamisen yksinkertaisuus on oma-aloitteiselle verolle ehdottoman tärkeää.
Yksityiset toimijat, julkisrahoitteisia palveluntuottajia lukuun ottamatta, joutuvat lakimuutoksen myötä ostamaan välineet 24% ALV:lla. Tämä on koko alalle suuri pettymys. Sääntelyteknisesti olisi ollut yksinkertaista sitoa ostojen arvonlisäverottomuus valtion valvontaan, jolloin laaja tilapäinen verottomuus olisi voitu varmistaa sekä yksityisellä että julkisella puolella. Sote-palvelujen arvonlisäverottomuus perustuu jo tälläkin hetkellä valtion valvontaan eli valvonta ja prosessit ovat olemassa.
0% ALV-kantaa ei ollut koskaan tarkoitettu tilanteeseen, jossa toimijat myisivät maskeja eteenpäin vaan nimenomaan tilanteisiin, joissa maskeja ja muita suojavälineitä käytetään oman henkilökunnan tai muiden henkilöiden suojaamiseen. On täysin perusteetonta rajata verottomuus ainoastaan julkiselle tai julkisrahoitteiselle puolelle. Julkiselle puolelle ALV ei muutoinkaan ole samalla tavoin kustannus kuin yksityiselle erinäisten kompensointien kautta. Muutos olisi ollut tärkeä juuri yksityisen puolen kannalta.